{"id":3049,"date":"2014-05-22T19:54:40","date_gmt":"2014-05-22T17:54:40","guid":{"rendered":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/?p=3049"},"modified":"2014-05-23T10:47:15","modified_gmt":"2014-05-23T08:47:15","slug":"mista-pihamaina-mahtoi-tulla-utohon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/?p=3049","title":{"rendered":"Mist\u00e4 pihamaina mahtoi tulla Ut\u00f6h\u00f6n?"},"content":{"rendered":"

Pihamaina<\/strong> on kotoisin Etel\u00e4- ja Kaakkois-Aasiasta mutta on sittemmin levinnyt \u2013 osin ihmisten auttamana \u2013 laajalle alueelle mm. Tyynen meren saarille, Australiaan ja Euroopan rajoille asti. Euroopassa lajia esiintyy pieni populaatio Ranskassa ja Turkissa sek\u00e4 Etel\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Moskovan etel\u00e4puolella. Pihamaina on jatkuvasti runsastuva laji ja levi\u00e4minen on osin ihmisen aiheuttamaa, osin varmaan my\u00f6s luonnollista pesim\u00e4alueen ekspansiota populaatiokoon koko ajan kasvaessa. Pihamaina on melko yleinen h\u00e4kkilintu koska se voi oppia matkimaan mm. ihmisen puhetta. Onko pihamainoja Suomessa h\u00e4kkilintuina, en tied\u00e4 (kuulemma ei ole, tieto Oskari H\u00e4rm\u00e4).<\/p>\n

\"pihamaina_04_Korppoo_05_14\"<\/p>\n

Mist\u00e4 pihamaina tuli Ut\u00f6h\u00f6n? T\u00e4ytt\u00e4 varmuutta ei tietenk\u00e4\u00e4n ole mutta yleinen (ennakko)k\u00e4sitys lienee se, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on h\u00e4kkilintu. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys pohjautunee siihen, ett\u00e4 lajia pidet\u00e4\u00e4n h\u00e4keiss\u00e4 ja toisaalta siihen, ett\u00e4 luonnonvaraiset populaatiot ovat ns. paikkalintuja. Pihamainalla tosin tunnetaan laajaakin it\u00e4-l\u00e4nsi suuntaista liikehdint\u00e4\u00e4 Aasian pesim\u00e4alueillaan. Jos miettii Ut\u00f6n sijaintia niin on aika ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 lintu olisi tullut pohjoisista suunnista.<\/p>\n

Paljon todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4n\u00e4 itse pid\u00e4n vaihtoehtoa, ett\u00e4 lintu on saapunut meren yli Virosta tai mahdollisesti laivan mukana kauempaa. Tarkistin j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 vaihtoehtoa tiedustelemalla havaintoa edelt\u00e4neist\u00e4 laivoista Ut\u00f6n reitill\u00e4. Moneen vuorokauteen ei yht\u00e4\u00e4n laivaa ollut tullut Ut\u00f6h\u00f6n id\u00e4n suunnasta (Suomenlahdelta), ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Baltian satamista, vaan harvat laivat olivat tulleet kaikki Gotlannin suunnasta. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n mahdollinen laivalla tulo vaikkapa kaukaakin (jota ei voi oikein mitenk\u00e4\u00e4n osoittaa) ei ole este lajin hyv\u00e4ksymiselle luonnonvaraisena \u2013 tulevathan monet pohjoisamerikkalaisetkin lajit Eurooppaan osin laivojen kansilla ja niit\u00e4 silti hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n luonnonvaraisina harhailijoina. N\u00e4ihin hyv\u00e4ksyttyihin amerikanvieraisiin kuuluvat mm. Ut\u00f6ss\u00e4 havaitut viirukerttuli ja kettusirkku. Vasta jos voidaan osoittaa, ett\u00e4 lintu on \u201dtuotu\u201d laivalla ja sit\u00e4 on mm. ruokittu laivalla niin luonnonvarainen harhautuminen on kyseenalaistettu.<\/p>\n

Itse pid\u00e4n kaikkein todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 pihamaina on lent\u00e4nyt Ut\u00f6h\u00f6n ihan omin siivin Virosta \u2013 suunnasta, jossa lajin esiintymisalueet ovat. Miten se on Viroon joutunut, sit\u00e4 en tied\u00e4 mutta joko h\u00e4kkilintuna tai pesim\u00e4populaatiostaan \u201deksyneen\u00e4\u201d harhailijana. Laji on ns. paikkalintu mutta olettaen ett\u00e4 lintu on lent\u00e4nyt t\u00e4nne Virosta niin matkaa manner-Virosta kertyy yli 120 km ja Hiidenmaaltakin 100 km. Ut\u00f6st\u00e4 pihamaina \u2013 t\u00e4m\u00e4 ns. \u201dpaikkalintu\u201d \u2013 jatkoi heti seuraavana aamuna omin siivin Jurmon it\u00e4osaan n. 15 km p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja sielt\u00e4 jonnekin muualle meren yli taas edelleen. Paikkalintuko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 lentelee pitki\u00e4 matkoja ulkomeren reunalla? Mainittakoon, ett\u00e4 Ut\u00f6n pihamainalla ei ollut renkaita jaloissa eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutakaan merkki\u00e4 ihmisen vaikutuksesta ja lintu oli pihamainaksi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n arka, pakoet\u00e4isyys noin 50 metri\u00e4. On my\u00f6s varsin luontevaa ajatella, ett\u00e4 monen p\u00e4iv\u00e4n helleputki kaakosta on suosinut t\u00e4m\u00e4n kaakkoisen lajin harhautumista It\u00e4meren rannalle.<\/p>\n

Onko em valossa syyt\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti pit\u00e4\u00e4 pihamainaa \u201dh\u00e4kkikarkulaisena\u201d? Minusta asiaa kannattaa pohtia ainakin\u00a0 hetken verran koska kyseess\u00e4 on kaakosta kohti Eurooppaa levi\u00e4v\u00e4 laji, jonka populaatio kasvaa ja josta on jo syntynyt erillispopulaatioita mm. L\u00e4hi-It\u00e4\u00e4n, Turkkiin ja Ven\u00e4j\u00e4lle. Sielt\u00e4 meille harhautuu monia muitakin lajeja, toki l\u00e4hinn\u00e4 muuttolintulajeja, mutta miksei sattumalta my\u00f6s ekspansiivinen pihamaina? Vai onko jossain jo ”etuk\u00e4teen” p\u00e4\u00e4tetty mitk\u00e4 lajit ovat aina ehdottomasti h\u00e4kkikarkulaisia?<\/p>\n

Jos ja kun varmaan Ut\u00f6n pihamaina luokitellaan (h\u00e4kki)karkulaiseksi niin se tekee seuraa Ut\u00f6ss\u00e4 toukokuun lopulla – kes\u00e4kuun alussa havaituille niittysirkulle (1987) ja kiinankottaraiselle (1995) \u2013 onko tosiaan niin, ett\u00e4 h\u00e4kkilinnut karkaavat omistajiltaan t\u00e4nne Ut\u00f6h\u00f6n vain loppukev\u00e4\u00e4n kaakkoisilla hellevirtauksilla? En kuitenkaan itsek\u00e4\u00e4n usko Rariteettikomitean p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pihamainaa muuna kuin \u00a0h\u00e4kkilintuna, niin vankkoja jo ennakkok\u00e4sitykset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen ainakin bongaripiireiss\u00e4. Kun itse en (en\u00e4\u00e4) bongaa, en eliksi\u00e4\u00e4n, niin minulle ei ole edes t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mihin kategoriaan lintu sijoitetaan – parhaaltahan tuntui kokea hieno l\u00f6yt\u00f6 hyvien lintukavereiden seurassa!<\/p>\n

\"pihamaina_03_Korppoo_05_14\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pihamaina on kotoisin Etel\u00e4- ja Kaakkois-Aasiasta mutta on sittemmin levinnyt \u2013 osin ihmisten auttamana \u2013 laajalle alueelle mm. Tyynen meren saarille, Australiaan ja Euroopan rajoille asti. Euroopassa lajia esiintyy pieni populaatio Ranskassa ja Turkissa sek\u00e4 Etel\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Moskovan etel\u00e4puolella. Pihamaina on … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,3],"tags":[],"class_list":["post-3049","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista-linturetkilta","category-digikuvia-luonnosta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3049","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3049"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3049\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3058,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3049\/revisions\/3058"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3049"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3049"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3049"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}