{"id":4590,"date":"2016-03-14T12:00:42","date_gmt":"2016-03-14T10:00:42","guid":{"rendered":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/?p=4590"},"modified":"2016-03-15T06:02:46","modified_gmt":"2016-03-15T04:02:46","slug":"hieno-linturetki-tanskaan-vattimeren-rannoille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/?p=4590","title":{"rendered":"Hieno linturetki Tanskaan, Vattimeren rannoille"},"content":{"rendered":"

Maanantaina 7.3.2016 l\u00e4hdin Kari Korhosen ja muutaman muun lintuharrastajan kanssa kohti Lounais-Tanskaa, Vattimeren rannikkoa. Olimme olleet siell\u00e4 Outin kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 ja hieno lintualue veti uudelleen puoleensa, Outi tosin j\u00e4i nyt \u201dkotimieheksi\u201d Turkuun. Kari ja Jyrki Erik\u00e4inen Hesasta tulivat hakemaan minut ja kamppeeni kaupunkiasuntomme kotinurkilta klo 19 kohti Turun satamaa, jossa ajoimme m\/s Viking Gracen ns. paalupaikalle. P\u00e4\u00e4semme siit\u00e4 huomenaamulla ensimm\u00e4isen\u00e4 ulos laivasta. Ilta kului buffetp\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 ja y\u00f6myssyn j\u00e4lkeen oli aikaa nukkua omassa hytiss\u00e4 muutama tunti.<\/p>\n

\"T\u00c4LLAISIA

T\u00c4LLAISIA LINTUM\u00c4\u00c4RI\u00c4 L\u00c4HDIMME HAKEMAAN – JA L\u00d6YDETTIINKIN!<\/p><\/div>\n

Tiistaina 8.3.2016 her\u00e4tys oli varhain sill\u00e4 aamiainen alkoi jo klo 05.30, laivahan rantautui Tukholmaan klo 06.30 paikallista aikaa. Tavarat autoon ja menoksi \u2013 edess\u00e4 oli koko p\u00e4iv\u00e4n automatka kohti Tanskan l\u00e4nsirannikkoa. Tiet olivat onneksi sulat ja hyv\u00e4kuntoiset vaikka Ruotsin sis\u00e4maassa olikin viel\u00e4 aika reippaasti lunta. Ensimm\u00e4inen pidempi, runsaan tunnin, pys\u00e4hdys tehtiin Tullgarnin kartanoalueella S\u00f6dert\u00e4ljen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Paikka oli minulle uusi mutta Karille tuttu aiemmilta reissuilta. Aurinkokin pilkotti ja aamu oli jopa kev\u00e4inen. Hienolla puistoalueella n\u00e4imme mm. 2 vihertikkaa<\/strong> (\u00e4\u00e4nteliv\u00e4tkin vilkkaasti), 10 p\u00e4hkin\u00e4nakkelia, 6 viitatiaista<\/strong>, 5 nokkavarpusta, pikkutikan ja pyrst\u00f6tiaisen. Ensimm\u00e4iset t\u00f6yht\u00f6hyyp\u00e4t lenteliv\u00e4t ja laulujoutsenia matkasi pohjoiseen pari parvea, reissun ekat lintukuvatkin tarttuivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kortille.<\/p>\n

\"TULLGARNISTA

TULLGARNISTA L\u00d6YTYI PARI VIHERTIKKAA, T\u00c4SS\u00c4 KOIRAS<\/p><\/div>\n

Seuraavat tunnit kuluivat Ruotsin poikki ajaessa, pari kahvipys\u00e4hdyst\u00e4 tehtiin ja sy\u00f6tiin v\u00e4h\u00e4n ennen Helsingborgia hyv\u00e4 lounas. Matkalla saatiin kohtalaisesti vesisadetta ja paljon matalalla roikkuvia pilvi\u00e4. Automatkalla n\u00e4htiin kuitenkin 60 laulujoutsenta, 200 merihanhea, 15 mets\u00e4hanhea, 2 valkoposkihanhea, 40 harmaahaikaraa, piekana, 30 hiirihaukkaa, isolepink\u00e4inen, 30 t\u00f6yht\u00f6hyypp\u00e4\u00e4 ja 2 mustavarista. On t\u00e4\u00e4ll\u00e4 lintukev\u00e4t jo paljon Suomea pidemm\u00e4ll\u00e4\u2026 Toinen, noin tunnin pys\u00e4hdys tehtiin Ljungbyss\u00e4, jossa n\u00e4htiin mm. 150 kanadanhanhea, 27 tundrahanhea, 80 kurkea, 3 isohaarahaukkaa<\/strong>, 2 kulorastasta ja 30 j\u00e4rripeippoa. Tuplamilkkareista ei tihkusateessa viel\u00e4 kuvia irronnut. Kolmas \u201dlintupys\u00e4hdys\u201d tehtiin Juutinrauman rannalla, l\u00e4hell\u00e4 Landskronaa, ja tuloksena oli mm. 50 ristisorsaa,\u00a03 avosetti\u00e4<\/strong>, 8 meriharakkaa, 4 tylli\u00e4, 4 suosirri\u00e4 ja 50 tukkakoskeloa. Matkap\u00e4iv\u00e4n lajim\u00e4\u00e4r\u00e4ksi kertyi jo 62 lajia.<\/p>\n

\"VIITATIAISIA

VIITATIAISIA N\u00c4HTIIN SEK\u00c4 RUOTSISSA ETT\u00c4 TANSKASSA<\/p><\/div>\n

Iltah\u00e4m\u00e4riss\u00e4 poimittiin K\u00f6\u00f6penhaminan lentokent\u00e4lt\u00e4 kyytiin my\u00f6s Varvikon Kari ja Peltosen Eero. Pime\u00e4ss\u00e4 ajettiin viel\u00e4 koko Tanskan poikki Ribeen, jonne saavuimme klo 23, takana t\u00e4n\u00e4\u00e4n noin 970 kilometri\u00e4! Majoituimme jo aiemmalta reissultani tuttuun Danhostel Ribeen, mukava majapaikka. Ja uni maittoi makeasti pitk\u00e4n matkan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Keskiviikkona 9.3.2016 oli eka t\u00e4ysi retkip\u00e4iv\u00e4 kauniissa ja aurinkoisessa kev\u00e4ts\u00e4\u00e4ss\u00e4. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli enimmill\u00e4\u00e4n 8 astetta, lounaistuuli puhalsi 6-7 m\/s ja n\u00e4kyvyys oli varsin hyv\u00e4. Aloitettiin aamiaisen j\u00e4lkeen retki matkaamalla Mand\u00f6n saarelle alaveden aikaan ja palattiin mantereelle noin klo 13, ennen kuin vesi nousee liian yl\u00f6s katkaistakseen paluureitin. Mand\u00f6st\u00e4 ajettiin Gammel Hviding Engs\u00f6lle, itselleni uusi paikka joka osoittautui erinomaisen hyv\u00e4ksi. P\u00e4iv\u00e4n kolmantena kohteena iltap\u00e4iv\u00e4kahvien j\u00e4lkeen oli R\u00f6m\u00f6n pengertie ja R\u00f6m\u00f6n saari, jossa ehdittiin k\u00e4yd\u00e4 vain koillisrannalla. Illaksi ajettiin takaisin Ribeen, k\u00e4ytiin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ja pidettiin iltahuuto. Lintuja oli odotetusti taas valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja seuraavat luvut ovat laskemiamme minimilukuja \u2013 todellisuudessa monia lajeja oli ilmeisesti selv\u00e4sti enemm\u00e4nkin. N\u00e4htiin mm. silkkiuikku, 6 jalohaikaraa<\/strong>, 12 harmaahaikaraa, 3 pikkujoutsenta, 3 laulujoutsenta (vain!), 2000 ristisorsaa, 700 jouhisorsaa, 25 harmaasorsaa, 130 tundrahanhea, 250 merihanhea, 15000 valkoposkihanhea ja 400 sepelhanhea, joista yksi selke\u00e4 hrota<\/em>-alalajin \u201dseplu\u201d. Hviding Engs\u00f6ll\u00e4 n\u00e4htiin Tanskassakin aika kova rari eli silkkihaikara<\/strong>, josta napattiin jokunen dokumenttikuvakin. Meill\u00e4 oli ennakkotieto, ett\u00e4 silkkihaikara voi olla t\u00e4ll\u00e4 paikalla.<\/p>\n

\"SEPELHANHIPARVIA

SEPELHANHIPARVIA OLI MONIN PAIKOIN<\/p><\/div>\n

Petolintuja n\u00e4htiin mm. merikotka, 5 sinisuohaukkaa, varpushaukka, 20 hiirihaukkaa, 4 piekanaa, 8 tuulihaukkaa, 2 ampuhaukkaa ja muuttohaukka<\/strong>. Mainittakoon viel\u00e4 peltopyy ja kahlaajista mm. 700 meriharakkaa, 2 tylli\u00e4, 650 kapustarintaa, 1000 t\u00f6yht\u00f6hyypp\u00e4\u00e4, 5000 suosirri\u00e4, 750 isosirri\u00e4, 25 punajalkavikloa, 1000 isokuovia ja aikainen mustapyrst\u00f6kuiri\u00a0<\/strong>(Tanskan eka t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4).<\/p>\n

\"MUUTTOHAUKKOJA

MUUTTOHAUKKOJA PY\u00d6RII ALUEELLA USEAMPIA, SAALISTA RIITT\u00c4\u00c4<\/p><\/div>\n

Muista lajeista mainittakoon luotokirvinen, 2 v\u00e4st\u00e4r\u00e4kki\u00e4, 3 kulorastasta, 15 nokivarista, 2000 kottaraista ja Hviding Engs\u00f6ll\u00e4\u00a0mustap\u00e4\u00e4tasku<\/strong> – sek\u00e4\u00e4n ei ihan tavanomainen t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Retken lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi hyv\u00e4n lintup\u00e4iv\u00e4n my\u00f6t\u00e4 91:een.<\/p>\n

\"HVIDINGIN

HVIDINGIN SILKKIHAIKARA – HARVINAISUUS TANSKASSA<\/p><\/div>\n

Torstaina 10.3.2016 p\u00e4\u00e4kohteenamme oli Fan\u00f6n saari ja iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytiin my\u00f6s mantereen puolella Sneum Diges\u00f6ss\u00e4 ja S\u00f6nderbyn rannassa ennen paluuta Ribeen. S\u00e4\u00e4 oli t\u00e4n\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n sumuinen ja utuinen kunnes iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 selkeni. Tuuli oli heikkoa etel\u00e4st\u00e4. Aamiaisen j\u00e4lkeen ajettiin Esbjergiin, jossa jonotimme Fan\u00f6n laivaa noin puoli tuntia. P\u00e4\u00e4stiin saareen (matka kest\u00e4\u00e4 n. 15 min), v\u00e4h\u00e4n shoppailtiin ruokakaupassa ja ajettiin saaren etel\u00e4k\u00e4rkeen, S\u00f6nderhon kyl\u00e4lle. Kyl\u00e4n it\u00e4rannan puolelta l\u00f6ytyi l\u00e4hes heti kaukaa merkin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 istumasta nuori tunturihaukka<\/strong>, joka oli eilen l\u00f6ytynyt paikalta. Hieno lintu mutta v\u00e4reilyn ja et\u00e4isyyden takia mit\u00e4\u00e4n kunnon kuvaa ei saatu, joku huono dokumentti toki. Rusti<\/em> oli n\u00e4kyviss\u00e4 noin puoli tuntia.<\/p>\n

\"FAN\u00d6N

FAN\u00d6N RANNOILLA OLI PALJON PULMUSSIRREJ\u00c4<\/p><\/div>\n

Jatkettiin matkaa etel\u00e4k\u00e4rjen ohi l\u00e4nsirannan pitkille hiekkarannoille, joita pitkin sai ajaa l\u00e4hes koko matkan takaisin pohjoisp\u00e4\u00e4h\u00e4n. Pys\u00e4hdyttiin muutaman kerran katsomaan merelle ja kuvaamaan paikallisia kahlaajia, nautittiin samalla hienoista maisemistakin. Heti eka pidemm\u00e4ll\u00e4 pys\u00e4hdyksell\u00e4 rannan edustalta l\u00f6ytyi noin 60 mustalintua uimasta ja jonkin ajan kuluttua Jyrki huomasi kaukoputkellaan parvessa ad<\/em>-koiras pilkkaniskan<\/strong>! Melaniitat<\/em> uiskentelivat melko et\u00e4\u00e4ll\u00e4 hankalassa (osin) vastavalossa ja reilussa aallokossa eli lintu oli varsin helppo n\u00e4hd\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 kaukoputkella mutta kuvan saaminen oli ty\u00f6n ja tuskan takana. Heikkoja dokumentteja kertyi muutama, minulle teleobiskallani ja Karille skouppaamalla. Hieno spondehavis, pilkkaniskasta ei meill\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n tietoa alueelta. Itsekin n\u00e4in lajin nyt eka kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni\u2026<\/p>\n

\"DOKUMENTTIKUVA

DOKUMENTTIKUVA KOIRAS PILKKANISKASTA, KUVAAMISTA AJATELLEN AIKA\u00a0KAUKANA<\/p><\/div>\n

P\u00e4iv\u00e4n muita havaintoja olivat mm. mets\u00e4hanhi, 90 tundrahanhea, 3000 valkoposkihanhea, 40 sepelhanhea, 600 ristisorsaa, 1000 jouhisorsaa, 3 punasotkaa ja 3 uiveloa. Petolintuja havaittiin rustin lis\u00e4ksi 10 hiirihaukkaa, 3 piekanaa ja 2 tuulihaukkaa, kahlaajia mm. 500 meriharakkaa, 21 avosetti\u00e4, ainakin 15500<\/strong> suosirri\u00e4, 150 pulmussirri\u00e4, 40 kapustarintaa, 900 isokuovia ja 7 punajalkavikloa. Muita mainittavia olivat viel\u00e4 5 liejukanaa (Ribess\u00e4), 10 turkinkyyhky\u00e4, peukaloinen, kulorastas, 40 nokivarista, 27 pulmusta ja 5 harmaasirkkua<\/strong>. J\u00e4lleen hieno lintup\u00e4iv\u00e4, joka kasvatti retken lajim\u00e4\u00e4r\u00e4n 101:een – t\u00e4n\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n \u201dm\u00e4ss\u00e4ttiin\u201d lajeilla mutta ei ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 hyvill\u00e4 kuvilla. Illalla sy\u00f6tiin maittavat pihvit paikallisessa ravintolassa.<\/p>\n

\"SUOSIRREJ\u00c4

SUOSIRREJ\u00c4 OLI TUHANSIA<\/p><\/div>\n

Perjantaina 11.3.2016 oli j\u00e4lleen puolipilvinen p\u00e4iv\u00e4 mutta nyt meri oli l\u00e4hes tyven ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli taas 8 astetta. Aamiaisen j\u00e4lkeen l\u00e4hdettiin kohti pohjoista ekana kohteena Skjernin jokisuisto. Sielt\u00e4 jatkettiin pikkuteit\u00e4 rannikolle ja staijattiin runsas tunti Strandg\u00e5rdenin luona Hvide Sanden pohjoispuolella. Hvide Sandessa sy\u00f6tiin mainio kalap\u00e4iv\u00e4llinen ja jatkettiin etel\u00e4\u00e4n Tippernen alueelle ja illansuussa viel\u00e4 hetkeksi Fils\u00f6n j\u00e4rvelle. Hyv\u00e4 lintup\u00e4iv\u00e4 tuli t\u00e4st\u00e4kin ja lajim\u00e4\u00e4r\u00e4mme nousi t\u00e4n\u00e4\u00e4n 111:een.<\/p>\n

\"ISOSIRRIPARVET

ISOSIRRIPARVET OLIVAT HIENOJA, LINNUT VIEL\u00c4 TALVIPUKUISIA<\/p><\/div>\n

Merell\u00e4 n\u00e4htiin mm. 60 kaakkuria, 5 suulaa<\/strong>, 90 mustalintua, 12 pilkkasiipe\u00e4 ja j\u00e4rvill\u00e4 8 silkkiuikkua, 160 punasotkaa, 8 uiveloa, 2 jalohaikaraa ja 4 kaulushaikaraa (3 huutavaa ja 1 n\u00e4k\u00f6havainto). Pelloilta l\u00f6ytyi 35 laulujoutsenta, 830 lyhytnokkahanhea<\/strong> (suurin lajipuhdas parvi 650!), 390 tundrahanhea ja 4000 valkoposkihanhea. Kahlaajista mainittakoon 12 pulmussirri\u00e4, 150 suosirri\u00e4, taivaanvuohi ja 300 kapustarintaa. Petolintuja havaittiin 4 merikotkaa, 40 hiirihaukkaa (huomattava osa B\u00f6rringe<\/em>-tyyppisi\u00e4), piekana, 4 tuulihaukkaa, ampuhaukka, nuori muuttohaukka<\/strong> (Strandg\u00e5rdenilla) ja \u2013 uskomatonta mutta totta \u2013 reissun jo toinen nuori tunturihaukka<\/strong>! Rusti<\/em> n\u00e4htiin Skjerniss\u00e4 aidantolpalla p\u00e4ivyst\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa natsasi: sain ihan kunnon kuvatkin. Tunturihaukkojahan talvehtii joka vuosi muutama Tanskan l\u00e4nsirannikolla mutta harvinaisia ne toki ovat, meill\u00e4 on vaan k\u00e4ynyt hyv\u00e4 tuuri\u2026Hvide Sanden satamassa n\u00e4kyi iso- ja harmaalokin risteym\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4n pikkulinnuista mainittavimpia olivat 3 luotokirvist\u00e4, 3 peukaloista, retken eka punarinta sek\u00e4 rautiainen, viitatiainen ja 6 harmaasirkkua. Ribess\u00e4 olimme iltahuudolla vasta reippaasti auringonlaskun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"NUORIA

NUORIA TUNTURIHAUKKOJA N\u00c4IMME PER\u00c4TI KAKSI, T\u00c4SS\u00c4 NIIST\u00c4 J\u00c4LKIMM\u00c4INEN<\/p><\/div>\n

Lauantai 12.3.2016 oli t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 viimeinen retkip\u00e4iv\u00e4mme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lounais-Tanskassa, huomenaamulla l\u00e4ht\u00f6 kohti Suomea. P\u00e4iv\u00e4 oli j\u00e4lleen kaunis \u2013 aurinkoa, l\u00e4hes tyvent\u00e4 ja 9 astetta l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Aloitimme ajelemalla aamiaisen j\u00e4lkeen Draved Skov\u2019iin eli t\u00e4k\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in isolle mets\u00e4alueelle, josta l\u00f6ytyi mm. 3 etel\u00e4npuukiipij\u00e4\u00e4<\/strong>, 2 puukiipij\u00e4\u00e4, 8 k\u00e4pytikkaa, 12 p\u00e4hkin\u00e4nakkelia, 6 peukaloista, kuusitiainen, 5 viitatiaista, 3 europaeus<\/em>-alalajin pyrst\u00f6tiaista, tikli ja kulorastas. Parin tunnin k\u00e4velyn j\u00e4lkeen k\u00e4vimme T\u00f6nderiss\u00e4 kahvilla ja sen j\u00e4lkeen ajettiin Saksa-Tanska rajatiet\u00e4 (osin Saksan puolta) Fredrikskogin ohi Saltvandss\u00f6lle hanhia ja kahlaajia katsomaan. Pohjoiseen ajettaessa pys\u00e4hdyimme uudelleen Gl Hvidinge Engs\u00f6ss\u00e4 ja illansuussa k\u00e4ytiin viel\u00e4 Kammerslusella ennen paluuta Ribeen. Pelloilta l\u00f6ytyi yhteens\u00e4 22 laulujoutsenta, mets\u00e4hanhi, 70 lyhytnokkahanhea<\/strong>, 40 tundrahanhea (+ n. 3000 Anseria<\/em>), 30000 valkoposkihanhea ja R\u00f6m\u00f6n sillan luona n\u00e4htiin 7 sepelhanhea, joiden seurassa 1 hrota<\/em> lennossa merelle p\u00e4in. N\u00e4htiin my\u00f6s 3 jalohaikaraa ja edelleen silkkihaikara<\/strong> Hvidingen tekolammella.<\/p>\n

\"P\u00c4HKIN\u00c4NAKKELI

P\u00c4HKIN\u00c4NAKKELI ON TANSKASSA YLEINEN, T\u00c4M\u00c4 TOSIN TULI KUVATTUA JO RUOTSISSA<\/p><\/div>\n

Sorsia n\u00e4htiin mm. 200 haapanaa, 19 harmaasorsaa, 200 jouhisorsaa ja 7 lapasorsaa, lis\u00e4ksi 4 uiveloa. Petolintuja oli 3 merikotkaa, sinisuohaukka, 3 varpushaukkaa, 40 hiirihaukkaa ja piekana ja kahlaajiakin oli j\u00e4lleen runsaasti: 300 meriharakkaa, jo 106 avosetti\u00e4<\/strong>, 1200 kapustarintaa, 300 suosirri\u00e4 ja 1500 isokuovia. Harmaasirkkuja n\u00e4htiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n vain yksi. Retken lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi t\u00e4n\u00e4\u00e4n 116: een. Taas mukava illallinen ja tavaroiden pakkausta aamun l\u00e4ht\u00f6\u00e4 varten.<\/p>\n

\"LYHYTNOKKAHANHIA

LYHYTNOKKAHANHIA SUMUISENA AAMUNA, PARVESSA OLI YLI 600 YKSIL\u00d6\u00c4!<\/p><\/div>\n

\"EUROPAEUS-ALAJIN

EUROPAEUS-ALAJIN PYRST\u00d6TIAISET RAKENSIVAT JO PES\u00c4\u00c4<\/p><\/div>\n

Sunnuntaina 13.3.2016 l\u00e4hdettiin klo 8 aikoihin, heti aamiaisen j\u00e4lkeen, ajamaan kohti K\u00f6\u00f6penhaminan lentokentt\u00e4\u00e4, jossa Peltosen Eero ja Varvikon Kari j\u00e4iv\u00e4t pois lent\u00e4\u00e4kseen takaisin Hesaan. Me muut jatkoimme autolla Ruotsin l\u00e4pi Tukholmaan, jonne saavuttiin klo 19 aikoihin ja laiva (m\/s Viking Amorella) l\u00e4hti Turkuun p\u00e4in klo 20. Matkan mainittavimmat havainnot olivat pikku-uikku<\/strong> Riben l\u00e4hell\u00e4 (retkilaji 117), 3 isohaarahaukkaa<\/strong> (Malm\u00f6n l\u00e4hell\u00e4 1, Ljungbyss\u00e4 2) sek\u00e4 useita laulujoutsenparvia pelloilla, yhteens\u00e4 n. 80 yksil\u00f6\u00e4. Turun satamaan saavuttiin 14.3.2016 klo 07.35 ja Kari ajoi minut tavaroineni kotiovelle saakka hienon matkamme p\u00e4\u00e4tteeksi.<\/p>\n

\"PALUUMATKALLAKIN

PALUUMATKALLAKIN ISOHAARAHAUKAT OLIVAT OSAKSI SUMUN SEASSA, SIKSI HEIKKOTASOINEN KUVA…<\/p><\/div>\n

Epilogi.<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli toinen kev\u00e4inen lintureissuni Vattimeren (Vadehavet) rannoille, ensimm\u00e4isen matkan (3 vuotta sitten) retkikertomus l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4: https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/?p=1880<\/a><\/strong>.<\/p>\n

Alue on hienoa sek\u00e4 maisemallisesti ett\u00e4 linnustollisesti ja vuoroveden vaihtelut tuovat lis\u00e4maustetta lintujen katsomiseen ja kuvaamiseen. Vattimeren alue ker\u00e4\u00e4 suomalaisittain katsoen valtavasti lintuja, erityisesti hanhia, vesilintuja, lokkeja ja kahlaajia, mutta mukavasti my\u00f6s mm. petolintuja. Retkemme lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 117 maaliskuun alkupuolella kertoo alueen linturikkaudesta ja monipuolisuudesta. Kulkeminen on helppoa kun huomioi vuoroveden rajoitukset, l\u00e4hinn\u00e4 se tosin koskee vain Mand\u00f6n saaressa k\u00e4ynti\u00e4. Ribe on mainio keskuspaikka asua lintupaikkojen keskell\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 retkell\u00e4 huomattavana etuna oli molempien Karien \u2013 Korhonen ja Varvikko \u2013 vankka tuntemus alueesta ja sen lintupaikoista. Molemmille kiitos kuten toki muullekin matkaseuralle! Tanskalaiset h\u00e4mm\u00e4styttiv\u00e4t meit\u00e4 j\u00e4lleen yst\u00e4v\u00e4llisyydell\u00e4\u00e4n ja makoisat p\u00e4iv\u00e4kahvit kruunasivat herkulliset tanskalaiset leivonnaiset – ehk\u00e4 tullaan taas uudelleen.<\/p>\n

Retken lintukuvia l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4:\u00a0http:\/\/jtenovuo.1g.fi\/kuvat\/Uusimmat+ulkomailta++-+Latest+abroad\/<\/a>.<\/strong><\/p>\n

\"KIRJOHYLKEIT\u00c4

KIRJOHYLKEIT\u00c4 FAN\u00d6ST\u00c4<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maanantaina 7.3.2016 l\u00e4hdin Kari Korhosen ja muutaman muun lintuharrastajan kanssa kohti Lounais-Tanskaa, Vattimeren rannikkoa. Olimme olleet siell\u00e4 Outin kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 ja hieno lintualue veti uudelleen puoleensa, Outi tosin j\u00e4i nyt \u201dkotimieheksi\u201d Turkuun. Kari ja Jyrki Erik\u00e4inen Hesasta tulivat hakemaan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,3,6],"tags":[],"class_list":["post-4590","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista-linturetkilta","category-digikuvia-luonnosta","category-matkaraportit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4590"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4617,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4590\/revisions\/4617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jteblogi.sivustamo.dev\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}