Avosettejä Utössä

Maanantaina 8.4.2024 oli pääosin aurinkoista, reipasta lounaistuulta 10-12 m/s ja lämpöä päivällä jo 7 astetta. Staijia aamulla kaksi tuntia majakan suojassa ja kiersin koko saaren Enskäriä lukuun ottamatta. Merellä näkyi mm. 545 mustalintua, 10 pilkkasiipeä, 21 allia, 5 tukkakoskeloa ja 12 ruokkia. Aamun hienoin hetki oli klo 07.45 kun 2 avosettiä lensi matalalla eteläkärjen yli kaakkoon, seurasin lintuja pari minuuttia kunnes ne hiljalleen katosivat merelle. 13. avosettihavis Utöstä.

ITÄRANNALTA TÄNÄÄN LÖYTYNYT PUNAKUIRI

ITÄRANNALTA TÄNÄÄN LÖYTYNYT PUNAKUIRI

Saaresta pikkulinnut olivat kirkkaana yönä paljon vähentyneet, mainittavia havaintoja olivat mm. 3 kangaskiurua, 2 luotokirvistä, 4 tikliä ja kevään eka suopöllö, joka näkyi lennossa Teerikallion lähistöllä. Illansuussa löytyi vielä itärannalta aikainen tp punakuiri. Saareen saapuivat tänään luontokuvaajat Kari Wallgren, Timo Saarinen ja Rauno Miettinen lintuja katsomaan ja kuvaamaan, lisäksi Mikael Johansson vaimonsa kanssa sekä pari muuta lintuharrastajaa.

SUOPÖLLÖ LENNOSSA ITÄRANNAN LÄHELLÄ

SUOPÖLLÖ LENNOSSA ITÄRANNAN LÄHELLÄ

Tiistaina 9.4.2024 oli aamu ja aamupäivä sumua ja meristaiji jäi väliin. Iltapäivä oli puolestaan kaunis, pääosin aurinkoinenkin ja lämpötila kohosi lähes 9 asteeseen. Tuuli oli koko päivän heikkoa, vain 1-4 m/s. Lumet ovat lähes kokonaan sulaneet pois. Saari kompattiin, Kesnäs huonommin, ja nähtiin mm. laulujoutsen, 2 harmaahaikaraa, 2 ristisorsaa, 2 lapasorsaa, 2 lapasotkaa, 6 tukkakoskeloa ja edelleen nuori allihaahka Fladanilla. Saaressa oli yön jäljiltä paljon pikkulintuja, mainittavia mm. n. 250 punarintaa, 60 laulurastasta, 9 västäräkkiä, 7 luotokirvistä, naaraspukuinen mustaleppälintu, isolepinkäinen ja kahlaajia mm. kapustarinta ja edelleen itärannalla ei-jp punakuiri. Mikael Johansson näki ja kuvasi aamupäivällä eteläniemen yli länsilounaaseen lentäneen avosetin, lintu oli myös äännellyt. Kylläpä tuli pian jo 14. avosettihavainto saareen!

MIKAEL JOHANSSONIN KUVAAMA AVOSETTI ETELÄNIEMEN PÄÄLLÄ

MIKAEL JOHANSSONIN KUVAAMA AVOSETTI ETELÄNIEMEN PÄÄLLÄ, KUVASTA KIITOS MIKAELILLE

Keskiviikkona 10.4.2024 aamu ja aamupäivä olivat jälleen sumuisia/utuisia, myöhemmin selkeni ja aurinkokin pilkotti. Lämpöä oli vajaa 7 astetta ja aluksi kaakkois-, myöhemmin lounaistuulta 10-11 m/s. Staijia tunti ja saaren komppaus Kesnäsiä lukuun ottamatta. Nähtiin mm. mustakurkku-uikku, 3 ristisorsaa, 4 harmaasorsaa, 2 lapasorsaa, 75 mustalintua, 7 allia ja pikkulintuja mm. kivitasku, 2 tiltalttia ja 6 luotokirvistä. Pikkulinnut ovat paljon vähentyneet eilisestä. Iltapäivällä lähtivät mantereelle maanantaina saapuneet ja uusia tuli Outi sekä lintuväkeä Jukka Taskinen, Roger Egan ja pari muuta.

HAAHKOJA ON NYT RUNSAASTI

HAAHKOJA ON NYT RUNSAASTI

Uusimmat kuvat isompina täällä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Avosettejä Utössä

Spekta ja stellereitä Utössä

Keskiviikkona 3.4.2024 oli aika palata kotiin Utöhön. Outi jäi vielä perhejuhlan takia mantereelle, itse ajelin aamulla Nauvoon kahville ja sieltä laivalle. M/s Utöhön tuli pari Jurmon lintuasemalle menijää, väkeä melko niukasti muutenkin. Eilinen ja yöllinen lumimyräkkä oli tehnyt tiet hankaliksi ja päivän kova pohjoistuuli (13-15 m/s) ei keliä helpottanut. Pakkasta oli pari astetta. Kylmän ja kovatuulisen sään takia laivamatka sujui paljolti sisätiloissa, mutta nähtiin kuitenkin mm. 2 nokikanaa Pärnäisissä, kurki, 2 meriharakkaa, 2 merihanhea, 16 harmaahaikaran parvi Nötössä ja muutama sata haahkaa. Utöhön saavuttiin klo 15.40, saaressa oli paikalla lintuväkeä Kimmo Kuusisto, Juha Laaksonen ja Markus Varesvuo. Illansuu sujui kotosalla ja pieni kierros kylällä, näkyi mm. 2 sepelkyyhkyä, n. 20 punarintaa, 4 rautiaista, luotokirvinen ja rantavajojen lähellä tukkasotkien seurassa edelleen nuori allihaahka. Stelleri on viipynyt täällä jo kohta 2 kuukautta.

TUTTU NUORI ALLIHAAHKA ODOTTELI TAAS FLADANILLA

TUTTU NUORI ALLIHAAHKA ODOTTELI TAAS FLADANILLA

Torstaina 4.4.2024 oli aurinkoista, mutta viileää (pakkasta 1-3 astetta), aluksi koillis-, myöhemmin itätuulta 5-7 m/s. Lunta on sen verran paljon, että hankaloittaa saaressa kulkemista. Staijia n. 3 tuntia ja kierrettiin koko saari Kesnäsiä lukuun ottamatta. Mereltä mainittavaa olivat mm. 3 merihanhea, 1350 haahkaa, 9 allia, 2 pilkkasiipeä, 3 mustalintua, 24 riskilää, 7 tukkakoskeloa, 12 tavia, 16 haapanaa, 2 lapasotkaa, selkälokki ja Fladanilla edelleen nuori allihaahka. Lisäksi nähtiin 2 lehtokurppaa, 8 meriharakkaa, varpushaukka, isolepinkäinen ja mustavaris, pikkulintuja mm. 8 luotokirvistä, 2 peukaloista ja 3 kangaskiurua. Rautiaisia vielä n. 15, punarintoja n. 40, mutta lumimyräkkä-takatalven jäljiltä löytyi useita kuolleita muuttolintuja (rastaita, peippoja, punarintoja, rautiainen). Saareen saapui TLY:n retkiporukkaa kymmenkunta henkeä, huomenillalla tulee lisää.

RAUTIAINEN LUMITUISKUSSA

RAUTIAINEN LUMITUISKUSSA

Perjantaina 5.4.2024 oli jälleen oikea takatalvipäivä! Runsasta lumisadetta kovan itätuulen (12-15 m/s) kera koko päivä, vasta klo 17 aikoihin pyry alkoi hellittää. Pakkasta oli 1 aste, illalla nousi suojan puolelle. Retkeily jäi niukaksi, illansuussa näkyi mm. lapasotka, 5 lehtokurppaa, yhteensä 183 paluumuuttavaa töyhtöhyyppää ja saaressa nähtiin tänään myös 2 harmaasorsaa, 5 harmaahaikaraa, 11 merisirriä, metsäviklo ja 9  luotokirvistä. Saareen saapui illalla toistakymmentä uutta ornia, pääosa TLYläisiä (nyt yht 18).

LUOTOKIRVISIÄ ON NYT USEITA RANNOILLA

LUOTOKIRVISIÄ ON NYT USEITA RANNOILLA

Lauantaina 6.4.2024 oli aamulla pilvistä ja hetken heikkoa lumisadettakin, mutta päivällä selkeni ja aurinko paistoi 2 lämpöasteen voimalla. Aluksi oli itä- ja myöhemmin pohjoistuulta 4-6 m/s. Staijia aamulla runsaat 2 tuntia ja koko saari kompattiin, lunta paljon ja paikoin on edelleen hankalaa kulkea. Merellä/muutolla nähtiin mm. 45 valkoposkihanhea (3a), 24 haapanaa, 2 harmaasorsaa, 31 tavia, 2 lapasotkaa, n. 2000 haahkaa, 62 allia, 111 mustalintua, 23 pilkkasiipeä, 7 tukkakoskeloa ja 48 ruokkia. Lisäksi päivällä löytyi (Riku Ruuskanen) eteläniemen edustan haahkaparvesta +2kv koiras kyhmyhaahka ja illansuussa vielä Fladanilta 2 allihaahkaa, joista toinen ilmeisesti aiemmin nähty nuori ja toinen 2kv koiras. Spektaa katselin itse luotsiasemalta, hyvin näkyi. Olipa kova ”haahkapäivä”! Em lisäksi Bådanilla oli 43 merisirriä. Saaresta löytyi mm. 2 harmaahaikaraa, 20 meriharakkaa, 25 töyhtöhyyppää, 8 lehtokurppaa, 4 taivaanvuohta, 2 metsävikloa ja punajalkaviklo. Muista mainittakoon mm. isolepinkäinen, ampuhaukka, kevään eka koiras sinisuohaukka, 5 kangaskiurua, 9 luotokirvistä, västäräkki, 8 peukaloista, 15 rautiaista, 25 punarintaa ja tiltaltti. Mainio lintupäivä! Kuusiston Kimmo lähti aamulla mantereelle.

TÄMÄN PÄIVÄN KAKSI ALLIHAAHKAA FLADANILLA

TÄMÄN PÄIVÄN KAKSI ALLIHAAHKAA FLADANILLA

Sunnuntaina 7.4.2024 saapui lännestä seuraava matalapainerintama, täällä ei kuitenkaan satanut mutta oli kovaa etelätuulta 10-16 m/s ja aamupäivästä alkaen sumua. Illansuussa oli jo taas aurinkoista ja lämpöä lähes 4 astetta. Aamulla kolmisen tuntia staijia luotsiasemalla, muuten kevyttä saarikomppausta. Merellä nähtiin mm. 24 valkoposkihanhea, 456 mustalintua, 7 pilkkasiipeä, 26 allia, 193 ruokkia ja 17 kuovia. Muita mainittavia tänään olivat mm. lapasotka, tilhi, isolepinkäinen ja laivalta Knivskärin lähellä nähty muuttava kalasääski. Roni Väisänen ja Heikki Eriksson kävivät jälleen muutaman tunnin ajan Utössä Kökarin alueen lintulaskentojen lomassa. TLYn retkiporukka lähti päivällä mantereelle, samoin Juha Laaksonen.

JÄRRIPEIPPOJA ON JO KOHTALAISESTI

JÄRRIPEIPPOJA ON JO KOHTALAISESTI

Uusimmat kuvat isompina nähtävissä täällä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Spekta ja stellereitä Utössä

Linturetkeilyä Kap Verdellä

Keskiviikkona 13.3.2024 alkoi kauan suunniteltu lintumatka Kap Verdelle, tähtäimessä erityisesti muutama WP-alueen endeeminen laji, joita ei oikein voi muualla nähdä ja kuvata. Matkaan lähtivät lisäkseni Mikko Järvinen, Ilkka Vieno, Rauli Lumio ja Heikki Minn – kaikki tuttuja lintukavereita vuosien ajalta. Keskiviikkona iltapäivällä ajelimme meidän autolla Turusta Hesan lentoasemalle, Rauli ja Heikki mukana. Sumuisen sateinen, kostea maaliskuun sää sai ajatuksen Kap Verdestä tuntumaan entistä paremmalta. Matkalla näkyi Suomusjärvellä tien reunalla hiiripöllö, lentoasemalle tultiin klo 18 maissa ja itse yövyin tutussa Glo-hotellissa pienen iltapalan jälkeen. Iltapalakavereiksi ehtivät Mikko ja Ilkkakin autollaan Raumalta.

RETKIPORUKKAMME, TÄSSÄ JO KAP VERDEN MAISEMISSA

RETKIPORUKKAMME, TÄSSÄ JO KAP VERDEN MAISEMISSA – vas Ilkka, Mikko, Jorma, Heikki ja Rauli

Torstaina 14.3.2024 lentomme lähti klo 06.30. Olimme varanneet edullisen hinnan ja suoran lennon takia Tjäreborgin 2 viikon lomamatkan Kap Verdelle ja Sunclass-yhtiön Airbus 321A lähti ajallaan kohti etelää. Lentomatka on pitkä, Las Palmasissa oli tunnin välilasku tankkausta varten, mutta koneesta ei voinut poistua. Sal’in saarelle, Kap Verdelle saavuttiin klo 13.30 paikallista aikaa, melko tasan 10 tunnin matkan jälkeen. Sinällään lento sujui hyvin, palvelu oli hyvää ja kaikki toimi moitteetta. Sal’illa oli vastassa auringonpaiste, 25 asteen lämpö ja reipas koillispasaati, lähes 10 m/s, joka mukavasti viilensi ilmaa. Bussikuljetuksella matkattiin hotellillemme, hotelli da Luz Santa Mariassa, ja matkalla nähtiin ekat linnutkin. Majoittumisen jälkeen ehdimme tehdä vielä parin tunnin kävelyn ranta- ja avomaa-alueilla kaupungin reunalla ja päivän lintusaaliiseen kuuluivat mm. mustajalkatylli, 6 lehmähaikaraa, kalasääski, 4 alexandri-alalajin tuulihaukkaa, arokorppi sekä pikkulintuja mm. 2 kirjosiipikiurua, 14 pikkuaavikkokiurua ja n. 40 kapverdenvarpusta. Viimemainittu olikin yksi retken kohdelajeista, kaikille uusi tuttavuus. Retki käynnistyi mukavasti vaikka matkaväsyneitä oltiinkin. Illallinen syötiin hotellilla ja uni maittoi.

KAPVERDENVARPUNEN ON YLEINEN KÄYMILLÄMME SAARILLA

KAPVERDENVARPUNEN ON YLEINEN KÄYMILLÄMME SAARILLA

Perjantaina 15.3.2024 aurinko paistoi, koillistuuli puhalsi 9-10 m/s ja lämpöä oli 25 astetta. Aamiaisen jälkeen hypättiin taksiin ja lähdettiin saaren lintupaikoille, matkalla poimittiin oppaaksemme Sal’in lintuguru Uwe Thom. Kierreltiin koko aamupäivä ns. ”brackish water area”lla, lähellä vedenpuhdistamoa ja pumppaamoa. Käveltiin takaisin kaupunkiin ja hotellille. Pienen siestan jälkeen lähdettiin vielä iltapäiväksi Santa Marian hautausmaan lähistölle aavikkojuoksijoita hakemaan, eikä ollut sekään turha reissu. Illallinen ja iltahuuto pidettiin taas hotellilla. Päivän lintusaalis oli odotettua monipuolisempi, etenkin kahlaajat yllättivät positiivisesti. Nähtiin mm. 2 jouhisorsaa (pari ollut koko talven paikalla), 7 viiriäistä, 4 silkkihaikaraa, 30 lehmähaikaraa, tumma riuttahaikara, 6 harmaahaikaraa, 4 pronssi-iibistä, kalasääski, 7 tuulihaukkaa ja 5 arokorppia.

RIUTTAHAIRAROITA NÄHTIIN MONESSA PAIKASSA

RIUTTAHAIKAROITA NÄHTIIN MONESSA PAIKASSA

Kahlaajia havaittiin 31 pitkäjalkaa, 2 tundrakurmitsaa, 10 tylliä, 160 mustajalkatylliä, 5 pikkukuovia, 4 rantasipiä, 24 liroa, valkoviklo, 70 karikukkoa, 5 suokukkoa, kuovisirri, 6 suosirriä, 140 pulmussirriä, 3 pikkusirriä ja 3 aavikkojuoksijaa. Päivän megalaji oli kuitenkin preeriakahlaaja, joka nähtiin ensin lyhyesti maassa, sitten lennossa, mutta lintu pian katosi. Sekä Uwe että Ilkka ehtivät saada kelvolliset kuvat ja lajidokumentit olivat näin olemassa. Uwe palasi alueelle iltapäivällä ja löysi linnun uudelleen ja sai lisää kuviakin tästä koko Kap Verdelle uudesta lajista. Samalla preeriakahlaaja oli minullekin uusi laji, muut olivat sen aiemmin WP:llä nähneet ja/tai bonganneet (Suomessakin kerran). Hieno yllätys ja kova alku matkalle! Päivän muita havaintoja olivat vielä ruostepääsky sekä pikkulintuja mm. 5 kirjosiipikiurua, 20 pikkuaavikkokiurua, 16 saharanvarpuskiurua, 3 pikkupensaskerttua, 40 pensasvarpusta ja taas paljon kapverdenvarpusia kaupunkialueella.

ILKAN OTTAMA MAINIO LENTOKUVA PREERIAKAHLAAJASTA SAL'ILLA

ILKAN OTTAMA MAINIO LENTOKUVA PREERIAKAHLAAJASTA SAL’ILLA

Lauantaina 16.3.2024 vaihdoimme matkasuunnitelmamme mukaan saarta. Aamiaisen jälkeen pakattiin tavarat ja lähdettiin kahdella taksilla Salin lentoasemalle. BestFlyn lento Salilta Sao Vicenten kautta Santiagon Praialle oli kuitenkin myöhässä runsaan tunnin kunnes päästiin lähtemään Sao Vicentelle, jossa oli välilasku. Koneesta ulos ja myöhemmin taas sisään, koska sama kone jatkoi Praialle. Perille saavuttiin klo 14.10 ja lentoasemalla olivat vastassa oppaamme Andriu sekä autonkuljettaja Zezito. Ensin käytiin vähän syömässä välipalaa ja eka kohteemme tällä saarella oli lentokentän eteläpään kohdalla oleva kalliojyrkänne, jossa pesii suomutropiikkilintuja. Nyt oli näkyvissä 16 yksilöä, välillä hienosti kuvattavissa.

SUOMUTROPIIKKILINNUT OVAT UPEIMPIA MERILINTUJA

SUOMUTROPIIKKILINNUT OVAT UPEIMPIA MERILINTUJA

Ohi lensi myös retkemme ensimmäinen kapverdenkiitäjä. Jatkettiin matkaa sisämaahan ja pysähdyttiin pariksi tunniksi Sao Domingoon, Milho Brancon kylän reunalle, jossa on tänä vuonna pesinyt endeeminen bournei-alalajin ruskohaikara. Haikaroita ei kuitenkaan löytynyt, ilmeisesti poikaset olivat jo lentokykyisiä ja olivat jättäneet paikan. Milho Brancosta löysimme kuitenkin ekat 3 helmikanaa sekä ensimmäiset harmaapääkalastajat – taas kaksi uutta WP-tuttavuutta.

HARMAAPÄÄKALASTAJA ON KAP VERDEN KANSALLISLINTU

HARMAAPÄÄKALASTAJA ON KAP VERDEN KANSALLISLINTU

Illansuussa jatkettiin kohti majapaikkaamme, Pedra Badejon rantakaupunkia, ja saapuessamme kaupungin reunalle tien läheltä ponnahti lentoon ruskohaikara ssp bournei, löytyihän sekin! Joku lentokuvakin saatiin, tosin vähän etäältä. Majoituttiin rannalle, hotel Faluchoon. Illallista nautittiin hotellin tunnelmallisessa rantaravintolassa, jossa lauantai-iltaa viihdytti paikallinen naisryhmä rytmisellä afromusiikilla, jossa oli paljon kariabialaista tunnelmaa mukana. Päivän lintuhavaintoja olivat edellä mainittujen lisäksi mm. 5 kapverdenkiitäjää, 40 lehmähaikaraa, 6 tuulihaukkaa, 6 harmaapääkalastajaa, kuningaskalastaja, 3 arokorppia, 5 pikkuaavikkokiurua, 2 pikkupensaskerttua, 5 vahanokkaa ja n. 20 kapverdenvarpusta.

TÄLLAISILLA POTKURIKONEILLA LIIKUTAAN SAARILTA TOISILLE - SILLOIN KUN SAATUVAT LENTÄMÄÄN...

TÄLLAISILLA POTKURIKONEILLA LIIKUTAAN SAARILTA TOISILLE – SILLOIN KUN SATTUVAT LENTÄMÄÄN…

Sunnuntaina 17.3.2024 sää oli edelleen aurinkoinen, vähän poutapilviä ja lämpöä 25 astetta. Koillistuuli jatkui, aamulla ja illalla melko heikkoa ja päivällä reipasta. Aamiaisen jälkeen lähdettiin majapaikkamme eteläpuolella olevalle rantakosteikolle, jossa koluttiin toista tuntia, kunnes matka jatkui sisämaan vuoristoalueelle. Mutkaisten teiden myötä ajettiin Picosvuorten kupeeseen Barragem de Favetan padolle, jossa viihdyttiin varsin pitkään. Pienen päiväpalan jälkeen jatkettiin Botanical Gardens’in näköalapaikalle, miradorille, ja sieltä myöhemmin yhden kuivuneen padon kautta takaisin hotelliin. Illallinen ja iltahuuto olivat taas hotellin rantaravintolassa. Hyvä lintupäivä tämäkin oli, nähtiin mm. 19 kapverdenkiitäjää (eniten eka padolla), 2 liejukanaa, pitkäjalka, tundrakurmitsa, tylli, 7 mustajalkatylliä, 2 pikkukuovia, 4 rantasipiä, valkoviklo, 11 karikukkoa ja 14 pulmussirriä.

KAPVERDENKIITÄJÄ EI OLLUT MITENKÄÄN RUNSAS

KAPVERDENKIITÄJÄ EI OLLUT MITENKÄÄN RUNSAS

Haikaroita nähtiin ad yöhaikara, 7 silkkihaikaraa, rääkkähaikara, 4 lehmähaikaraa, 2 harmaahaikaraa, 2 kapustahaikaraa, 10 pronssi-iibistä ja parhaana 2kv bournei-alalajin ruskohaikara Botanical Gardens’in tuntumassa. Päivän muita havaintoja olivat mm. 28 harmaapääkalastajaa, 17 tuulihaukkaa, 3 arokorppia ja pikkulintuja mm. 12 mustapääkerttua, 8 pikkupensaskerttua, 70 vahanokkaa, 50 pensasvarpusta ja kymmeniä kapverdenvarpusia. Botanical Gardens’in tuntumasta löytyi myös kapverdenkerttunen, joka lymyili isossa pensaassa eikä yrityksistä huolimatta antautunut kuvattavaksi vaikka kiikareilla laji varmistuikin. No, yritetään löytää vielä uusi yksilö tästä harvinaisesta WP-lajista.

ALEXANDRI-ALALAJIN TUULIHAUKKA OLI YLÄPERÄSTÄÄN VARSIN VAALEA, MUUTEN AIKA TUTUN NÄKÖINEN

ALEXANDRI-ALALAJIN TUULIHAUKKA OLI YLÄPERÄSTÄÄN VARSIN VAALEA, MUUTEN AIKA TUTUN NÄKÖINEN

Maanantaina 18.3.2024 oli vaihteeksi vähän pilviäkin, mutta lämpöä 24 astetta ja reipasta, runsaan 10 m/s koillistuulta. Oppaamme Andriu ja autonkuljettajamme veivät meidät ensin eilisestä tutulle Botanical Gardenin miradorille, josko nyt onnistuisi nähdä paikallinen hiirihaukkalaji. Ja onnistuihan se! Kaksi kapverdenhiiirihaukkaa, ns. bannermania,  kisaili keskenään ja jonkinmoiset dokumenttikuvatkin saatiin. Paikalla oli nyt 2 kapverdenkerttusta ja niistäkin onnistuimme nyt saamaan kelpo kuvat. Lisäksi löytyi 6 helmikanaa ja niitä osuikin tämän päivän kierrokselle yllättävästi peräti 60 yksilöä (5a).

HELMIKANOJA OLI YLLÄTTÄVÄN RUNSAASTI SANTIAGOLLA

HELMIKANOJA OLI YLLÄTTÄVÄN RUNSAASTI SANTIAGOLLA

Jatkettiin matkaa kohti saaren pohjoisosia ja pidempi pysähdys tehtiin Tarrafalin kaupungissa, jossa käytiin vedenpuhdistamon altailla ja venesatamassa.  Täältä jatkettiin saaren itärannalle, jossa tehtiin pysähdykset Porto Formosassa ja Barregem de Principalin tekoaltaalla ennen paluuta hotellille. Päivän aikana nähtiin aiemmin mainittujen lisäksi myös 14 kapverdenkiitäjää, 15 liejukanaa, 55 pitkäjalkaa, 3 tylliä, mustajalkatylli, 2 pikkukuovia, taivaanvuohi, 6 rantasipiä, 2 liroa, 3 valkovikloa, 18 karikukkoa ja 3 pulmussirriä. Tarrafalin altailla oleskeli hienosti ad tp valkosiipitiira ja venesatamaan näkyi 3 suomutropiikkilintua. Haikaroita nähtiin lehmähaikaroiden lisäksi 11 silkkihaikaraa sekä 2 bourneiruskohaikaraa, ad ja juv, Principalin altaalla. Muita lajeja tänään olivat mm. 30 tuulihaukkaa, 22 harmaapääkalastajaa, 4 arokorppia, 10 pikkupensaskerttua, 16 vahanokkaa ja paljon kapverdenvarpusia. Pari E-kat myskisorsaa uiskenteli Principalin altaalla. Illalla klo 19.30 alkaen tehtiin vielä Pedra Bajedon lähikylään retki tornipöllöä (ssp detorta) tavoittelemaan ja tulos oli yksi nopea näkö- ja yksi kuulohavainto. Illallinen syötiinkin rantaravintolassamme tavanomaista myöhempään, mutta olipa taas mainio retkipäivä!

KAPVERDENKERTTUNEN OLI YKSI RETKEN TAVOITELAJI

KAPVERDENKERTTUNEN OLI YKSI RETKEN TAVOITELAJI

Tiistaina 19.3.2024 sää oli edellispäivien kaltainen, vähän pilviä ja paljon aurinkoa, lämpöä 25 astetta ja koillispasaati 9 m/s. Vuorilla oli vähän utuista. Aloitettiin ajelemalla aamiaisen jälkeen rannikkoa vähän etelään, Alcahada Baleijaan, jossa nähtiin sekä kahlaajia että kuivan maan arolintuja. Sieltä ajettiin Pedra Bajedon kautta Barragem de Flamengosin patojärvelle, välillä käytiin nauttimassa kylmät juomat ja syötiin vähän suolaista. Patojärvellä oli hienosti lintuja, etenkin haikaroita, ja taas paukkuivat kaikilla WP-pinnat. Ennen hotellille paluuta käytiin vielä Barragem de Figueira Gordagelissa, mutta alue oli kuiva ja linnut puuttuivat. Päivän saldoa olivat mm. peräti 69 helmikanaa, kapverdenkiitäjä, 17 liejukanaa, 17 pitkäjalkaa, tundrakurmitsa, 3 tylliä, 8 mustajalkatylliä, 3 pikkukuovia, isokuovi, 2 punakuiria, rantasipi, 3 valkovikloa, 11 karikukkoa, 3 pulmussirriä ja 2 aavikkojuoksijaa. Tämä oli taas haikarapäivä – nähtiin 10 silkkihaikaraa, rääkkähaikara, kymmeniä lehmähaikaroita, harmaahaikara, 10 pronssi-iibistä, 4 kapustahaikaraa, 3 jalohaikaraa ja 2 pikkujalohaikaraa hienosti Flamengosin patojärvellä. Uusi WP-laji kaikille, itse olin pikkujalohaikaran nähnyt ja kuvannut aiemmin Omanissa.

FLAMENGOSIN PATOJÄRVELLÄ SAIN SAMAAN KUVAAN JALOHAIKARAN (vas), PIKKUJALOHAIKARAN JA SILKKIHAIKARAN

FLAMENGOSIN PATOJÄRVELLÄ SAIN SAMAAN KUVAAN JALOHAIKARAN (vas), PIKKUJALOHAIKARAN JA SILKKIHAIKARAN

Päivän muita havaintoja olivat mm. 30 tuulihaukkaa, 20 harmaapääkalastajaa, 3 kirjosiipikiurua, 2 pikkuaavikkokiurua, 45 saharanvarpuskiurua ja 50 vahanokkaa. Illalla käytiin uudelleen tornipöllömestoilla ja nyt onnisti hienosti – kaikki näkivät detortatornipöllön taskulamppujen valossa ison puun oksalla, saaliinsa kera. Kameran mukaan ottanut Ilkka sai tornipöllöstä hyvän dokumenttikuvankin. Illallinen nautittiin totutusti hotellin rantaravintolassa.

KAPVERDELÄINEN TORNIPÖLLÖ. Kuva: Ilkka Vieno

KAPVERDELÄINEN TORNIPÖLLÖ. Kuva: Ilkka Vieno

Keskiviikkona 20.3.2024 oli aika lähteä Pedra Badejon majapaikastamme eteenpäin. Sää oli tänäänkin jo tutuksi tullut – aurinkoa, muutama pilvenhattara, koillistuulta ja +27 astetta. Aamiaisen jälkeen pakattiin tavarat ja lähdettiin Andriun ja autonkuljettajan kanssa vielä retkelle, nyt Santiagon eteläosaan. Ajettiin ensin viemään laukut ja kassit Hotelli Cesariaan Praialla, sitten jatkettiin Praian majakalle ja ympäröiville kivikkoisille rannoille. Merimuuttoa ei ollut, mutta kahlaajia löytyi. Käväistiin vielä keskustan shoppingcenterin viereisessä puistossa ja Caiadan altailla. Nähtiin mm. 5 kapverdenkiitäjää, pitkäjalka, 7 tundrakurmitsaa, 4 tylliä, 8 pikkukuovia, 2 rantasipiä, metsäviklo, 2 valkovikloa, 36 karikukkoa ja 29 pulmussirriä. Muita havaintoja olivat retken ekat 2 ruskosuulaa, 5 silkkihaikaraa, 50 lehmähaikaraa, 25 harmaapääkalastajaa, 3 tuulihaukkaa, 6 arokorppia ja pikkulinnuista kapverdenkerttunen puistossa, 2 pikkupensaskerttua ja 10 vahanokkaa. Todella hyvä ja mukava oppaamme Andriu ja autonkuljettajamme Zezito jättivät meidät hotellille, kaikki tyytyväisinä yhteisiin retkiin. Päivällä saimme tiedon, että huominen BestFlyn lentomme Sao Nicolaulle on peruttu. Ajettiin lentokentälle asiaa selvittämään, mutta hankalaa on. Yritämme aamulla päästä lennolla Sal’ille ja sieltä jatkolla läntisempiin saariin, katsotaan mihin päädymme. Illallinen syötiin hotellimme kattoravintolassa.

ERINOMAINEN OPPAAMME ANDRIU MIKON SEURASSA SANTIAGOLLA - ANDRIULLA VANHA KLASSIKKOKAUKOPUTKI

ERINOMAINEN OPPAAMME ANDRIU SANTIAGOLLA MIKON SEURASSA – ANDRIULLA VANHA KLASSIKKOKAUKOPUTKI

Torstaina 21.3.2024 menimme aamulla klo 05.30 toiveikkaina lentoasemalle, mutta pian lässähti – klo 07.05 BestFlyn lentomme Salille ja sieltä edelleen Sao Nicolaulle oli molemmat peruttu. Ennakkotietoa ei tullut eikä syytä kerrottu. Lentoasemalla kului aikaa 5 tuntia ennen kuin saatiin BestFly varaamaan ja toivottavasti maksamaan meille toisen yhtiön (TICV) huominen lento Sao Nicolaulle. Saapa nähdä onnistuuko se. Lentoyhtiö maksaa meille peruutusten takia ylimääräisen yön täällä Praiassa ja puolen päivän aikoihin meidät kuskattiinkin Hotel Vistaan. Tästä tuli ei-lintupäivä ja iltapäivällä syötiin ns. pitkä lounas merenrannalla ravintolassa maisemista sentään nauttien. Illallinen nautittiin yhdessä hotellin lähiravintolassa. Matkalla ravintolaan talojen seinustalle, ilmalämpöpumpun päälle, pysähtyi hetkeksi tornipöllö, joka jatkoi saman tien talojen taakse. Päivän paras havainto.

MUSTAJALKATYLLI OLI SAARTEN YLEISIMPIÄ KAHLAAJIA

MUSTAJALKATYLLI OLI SAARTEN YLEISIMPIÄ KAHLAAJIA

Perjantaina 22.3.2024 aamiaisen jälkeen meillä piti olla BestFlyn kuljetus lentokentälle, mutta eipä kuulunut autoa. Tilattiin itse taksit ja hurautettiin lentokentälle, jossa erilaisten selvitysten ja järjestelyjen parissa kului taas yli 4 tuntia ennen kuin vihdoin päästiin Sao Nicolaulle lähtevään TICV:n koneeseen, BestFly ei lentänyt tänäänkään. Lento kesti hieman runsaat puoli tuntia ja lentokentällä odotti jo Toi Darmando, jonka kyydissä pääsimme apartamentos-tyyliseen majapaikkaamme Tarrafaliin. Toi on monitoimimies, matkailuyrittäjä, joka järjesti meillekin sisäisten lentojen lentoliput, kuljetukset, majoituksen ja huomisen meriretken. Tarrafalissa kuljettiin vähän rannalla ja nähtiin mm. 9 kapverdenkiitäjää, 8 karikukkoa, pulmussirri, 8 silkkihaikaraa, 12 riuttahaikaraa (joista 1 tumma), kalasääski, tuulihaukka, 8 arokorppia ja sataman yllä pyörähtänyt madens-alalajin muuttohaukka. Nyt on taidettu tällä reissulla nähdä jo kaikki Kap Verden endeemiset alalajitkin kun perekin tuli! Sataman edustalla kalastusaluksen ympärillä pyöri ainakin 27 kapverdenliitäjää (uusi laji kaikille) sekä 6 ruskosuulaa.

MADENS-MUUTTOHAUKASTA SAATIIN VAIN SILUETTIKUVA

MADENS-MUUTTOHAUKASTA SAATIIN VAIN SILUETTIKUVA

RASOLLE MATKATTIIN KATAMARAANILLA, JOKA KÄYTTÄYTYI ERINOMAISESTI KOVASSAKIN ATLANTIN AALLOKOSSA

RASOLLE MATKATTIIN KATAMARAANILLA, JOKA KÄYTTÄYTYI ERINOMAISESTI KOVASSAKIN ATLANTIN AALLOKOSSA

Lauantaina 23.3. 2024 oli vuorossa odotettu meriretki. Syötiin mainio aamiainen ja klo 09 tuli Thomas Kiss meitä hakemaan katamaraanillaan kuuluisalle Rason lintusaarelle. Sää oli aurinkoinen, lämpöä 25 astetta ja koillistuulta n. 10 m/s. Ajettiin suojaisaa Sao Nicolaun lounaisrantaa, kunnes avomeriosuudella saatiin jo kunnon aallokkoakin. Merellä oli runsaasti kapverdenliitäjiä, yhteensä n. 150 yksilöä, ja lisäksi nähtiin nopeasti ohi viilettänyt kapverdenkääpiöliitäjä. Matkalla Rasolle nähtiin 2 tropiikkilintua, jotka kuvattiin Ilkan toimesta ja toinen oli ”tavallinen” suomutropiikkilintu, mutta toinen ilmeni kuvista ad pikkutropiikkilinnuksi! Tämä laji on vasta äskettäin osoittautunut kotoutuneen Kap Verdelle, pesälöytö on vastikään tehty Ciman saarelta. Olipa yllätys vaikka toki tiesimme, että erinomaisella onnella laji olisi nähtävissä.

ILKAN AHKERUUS PALKITTIIN TÄLLÄKIN KUVALLA, JOSSA KELTAINEN NOKKA, AIKUISEN LINNUN PITKÄT PYRSTÖJOUHET JA SUOMUTTOMUUS SOPIVAT PIKKUTROPIIKKILINNULLE. LISÄKUVA UUSIMMAT-KANSIOSSA.

ILKAN AHKERUUS PALKITTIIN TÄLLÄKIN KUVALLA, JOSSA KELTAINEN NOKKA, AIKUISEN LINNUN PITKÄT PYRSTÖJOUHET JA SUOMUTTOMUUS SOPIVAT PIKKUTROPIIKKILINNULLE. LISÄKUVA UUSIMMAT-KANSIOSSA.

Rasolle saavuttiin n. klo 11.20, runsaan 2 tunnin venematkan jälkeen. Maihin ei noustu vaan kaikki havainnot tehtiin hiljalleen ajettaessa tai ankkurissa olevasta veneestämme. Rasolla näimme mm. 40 suomutropiikkilintua, kaikkiaan n. 150 ruskosuulaa (monilla jo poikaset) sekä 4 ad punajalkasuulaa. Viimemainittu lajihan on alkanut vasta jokunen vuosi sitten pienissä määrin pesiä Kap Verdellä, erityisesti Rasolla.

PUNAJALKASUULA ON TÄTÄ NYKYÄ VUOSITTAINEN PESIMÄLAJI RASOLLA

PUNAJALKASUULA ON TÄTÄ NYKYÄ VUOSITTAINEN PESIMÄLAJI RASOLLA

Nähtiin myös 2 pikkukuovia, isokuovi, 9 karikukkoa, kalasääski, tuulihaukka, 2 arokorppia sekä silkkihaikara, 6 lehmähaikaraa ja pikkulinnuista 60 kapverdenvarpusta ja kaikkiaan 7 rasonkiurua. Rasonkiurun näkemistä odottelimme roikkuen ankkuriköysissä saaren länsirannalla ja odotus palkittiin parin tunnin odottelun jälkeen kun kaksi yksilöä tuli jonkinlaiselle kuvausetäisyydelle rantaan varpusten joukkoon. Muut rasonkiurut lennähtivät pariin otteseen kiinnittymispaikan yläpuolen kuivassa kasvustossa. Rasonkiuruhan on erittäin uhanalainen laji, jonka koko maailmanpopulaatio elää Rason saarella ja on muualta vuosien aikana kokonaan hävinnyt. Kanta on muutama sata paria, mutta on laskusuunnassa mm. elinympäristön kuivumisen ja Kap Verdellä elävien ja lisääntyvien jättiliskojen takia. Liskot syövät rasonkiurujen munia ja poikasia, kuten myös tuulihaukat ja korpit, joita mekin Rasolla näimme.

ANKKUROIDUSTA VENEESTÄMME SAIN JONKINMOISEN KUVAN RANNALLA KÄYNEESTÄ RASONKIURUSTA

ANKKUROIDUSTA VENEESTÄMME SAIN JONKINMOISEN KUVAN RANNALLA KÄYNEESTÄ RASONKIURUSTA

Paluumatka sujui aika navakassa sivuvastaisessa aallokossa, chumia välillä mereen ja kapverdenliitäjiä riitti. Kippari samalla kalasti muutaman näyttävän vonkaleen saaliikseen. Rantauduttiin Tarrafaliin klo 19 ja hyvin ansaittu illallinen nautittiin tyytyväisinä majapaikkamme viereisessä ravintolassa, kuten eilenkin.

Sunnuntaina 24.3.2024 aamiaisen jälkeen Toi kuljetti meidät staijille Punta Barrellin majakalle. Sää oli edelleen aurinkoinen, koillistuulta 8 m/s ja lämpöä 25 astetta. Staijattiin n. 3 tuntia, jonka jälkeen Toi haki meidät, käytiin kahvilla Tarrafalissa ja lähdettiin edelleen Toin kyydissä saaren pohjoisrannalle, Estancia Bras’in kylään. Siellä löydettiin rannasta erinomainen staijipaikka ja jatkettiin päivän merilintustaijia vielä hieman vajaa 2 tuntia. Iltapäivällä ajettiin takaisin Tarrafaliin, huilattiin hetki ja mentiin syömään tuttuun ravintolaan. Havaittiin tänään mm. 2 kapverdenkiitäjää, Tarrafalissa aamulla pyörinyt alppikiitäjä, pikkukuovi, 2 rantasipiä, 9 karikukkoa ja 8 pulmussirriä. Merimuutolla Barrellilla nähtiin mm. 3 suomutropiikkilintua, 215 kapverdenliitäjää ja retken ekat 4 kapverdenviistäjää, Estanciassa havaittiin vielä vilkkaampaa meriliikennettä: 7 kapverdenviistäjää, 1400 kapverdenliitäjää ja 6 ruskosuulaa. Päivän muita havaintoja ovat mm. silkkihaikara, 20 riuttahaikara, 3 kalasääskeä, 15 tuulihaukkaa, 4 arokorppia, 8 pikkuaavikkokiurua ja n. 130 kapverdenvarpusta.

KAPVERDENLIITÄJIÄ NÄHTIIN MUUTAMA SATA YKSILÖÄ

KAPVERDENLIITÄJIÄ NÄHTIIN MUUTAMA SATA YKSILÖÄ

Maanantaina 25.3.2024 oli matkapäivä. Koska jälleen BestFlyn lentomme Sao Nicolaulta Praian kautta Salille on peruttu, ainoa mahdollisuutemme päästä takaisin Salille ennen Suomeen lähtöä oli matkustaa tänään laivalla Sao Nicolaulta Salille. Laiva, nimeltään m/s Dona Tututa, lähti tunnin myöhässä klo 16 ja matka Salille kesti n. 8 tuntia, hinta 50e per henkilö. Aamiaisen jälkeen tehtiin ensin Tarrafalissa merenrantakomppaus, sitten pakattiin tavarat ja odotettiin laivan tuloa. Laivamatkalla n. 3 tuntia meristaijia, sitten pimeän tultua pysyteltiin laivan keinuvissa sisätiloissa, väkeä oli aika paljon. Huonovointisuuttakin merenkäynnin takia, mutta ei meidän porukassa. Laivalta ei saanut syötävää, vain pieni varasto juomia. Päivän havaintoja olivat mm. tylli, 21 karikukkoa, 6 pulmussirriä, 4 ruskosuulaa, 2 silkkihaikaraa, 29 riuttahaikaraa (edelleen yksi tumma), kalasääski, arokorppi, mustapääkerttu ja Tarrafalin venesatamassa pyörinyt tp ruusutiira. Laivan kansistaijaus tuotti suomutropiikkilinnun, 165 kapverdenliitäjää, 2 kapverdenviistäjää ja yhden kapverdenkääpiöliitäjän. Sal’in satamaan saavuttiin klo 24 aikaan ja kahdella taksilla (á20e) porhallettiin jo alkumatkasta tuttuun da Luz hotelliin, jossa aiemmat huoneemme odottivat meitä. Sitten vaan yöunia.

RIUTTAHAIKAROITA OLI RUNSAASTI TARRAFALIN SATAMASSA, VARJOSTAJAHAIKARAA EI TÄLLÄ KERTAA LÖYTYNYT

RIUTTAHAIKAROITA OLI RUNSAASTI TARRAFALIN SATAMASSA, VARJOSTAJAHAIKARAA EI TÄLLÄ KERTAA LÖYTYNYT

Tiistaina 26.3.2024 oli vähän pilviäkin ja aika vahvaa (11 m/s) koillistuulta, lämpöä 24 astetta. Retkeiltiin jo ”tutuilla” Salin puhdistamon ympäristön lintualueilla koko aamupäivä (tavattiin Uwekin) ja iltapäivällä oli käynti Santa Marian länsiosassa. Havaittiin mm. 2 viiriäistä, 55 pitkäjalkaa, 2 tundrakurmitsaa, 6 tylliä, 151 mustajalkatylliä, 3 pikkukuovia, 4 rantasipiä, 7 liroa, mustaviklo, 2 valkovikloa, 57 karikukkoa, 4 kuovisirriä, 13 suosirriä, 17 pikkusirriä, 121 pulmussirriä, 2 silkkihaikaraa, 23 lehmähaikaraa, 3 harmaahaikaraa ja 4 pronssi-iibistä. Lisäksi nähtiin bannermanikapverdenhiirihaukka, 3 alexandri-tuulihaukkaa, arokorppi ja pikkulinnuista mm. 2 kirjosiipikiurua, 4 pikkupensaskerttua, mustapääkerttu ja paljon kapverdenvarpusia. Käväisin tänään myös Santa Marian vilkkaalla hiekkarannalla ja päälaiturilla katsastamassa paikallista eloisaa elämänmenoa. Illallinen nautittiin taas hotellilla, tällä kertaa kuohujuoman kera.

KIRJOSIIPIKIURU ON VARSIN HELPPO LÖYTÄÄ SALILTA

KIRJOSIIPIKIURU ON VARSIN HELPPO LÖYTÄÄ SALILTA

Keskiviikkona 27.3.2024 oli jälleen aurinkoista ja lämmintä, koillistuuli ylin 10 m/s. Aamiaisen jälkeen lähdimme 6 tunnin saarikierrokselle paikallisen taksikuskin kyydissä, toiveidemme mukaisiin kohteisiin. Kuuden tunnin kierros maksoi koko porukalta yhteensä 150e. Aloitimme Serra Negran rannalta, jossa näimme mm. 13 suomutropiikkilintua ja jatkoimme reitillä Palmeiran satama – Pedra Lume – Saltplans – Shark Bay ja takaisin Santa Mariaan. Tänään nähtiin mm. 5 tundrakurmitsaa, 21 tylliä, pikkutylli, 40 mustajalkatylliä, 4 pikkukuovia, 2 valkovikloa, 12 karikukkoa, 45 pulmussirriä, 3 suosirriä ja 7 pikkusirriä. Lisäksi nähtiin 2 etelänharmaalokkia (koko retken ekat lokit!), 6 silkkihaikaraa, tumma riuttahaikara, 13 lehmähaikaraa, 14 harmaahaikaraa, 2 kalasääskeä, 2 tuulihaukkaa, 3 arokorppia, 2 kirjosiipikiurua ja 4 pikkuaavikkokiurua. Illallinen maistui taas hotellin ravintolassa.

KALASÄÄSKI OLI LIKIMAIN PÄIVITTÄINEN LAJI

KALASÄÄSKI OLI LIKIMAIN PÄIVITTÄINEN LAJI

Torstaina 28.3.2024 oli aika palata Suomeen. Ennen lähtöä teimme vielä parin tunnin retken vesilaitoksen ympäristöön ja näimme mm. tundrakurmitsan, 15 pitkäjalkaa, tyllin, 10 mustajalkatylliä, 3 pikkukuovia, 2 rantasipiä, 4 liroa, 25 karikukkoa ja 40 pulmussirriä. Muita olivat mm. 2 silkkihaikaraa, 25 lehmähaikaraa, 3 harmaahaikaraa, 3 pronssi-iibistä, 2 tuulihaukkaa, 3 arokorppia, 2 kirjosiipikiurua, 5 pikkuaavikkokiurua, 12 saharanvarpuskiurua ja 6 pikkupensaskerttua. Pensas- ja kapverdenvarpusia oli runsaasti. Yritettiin vielä löytää alueella talvella nähtyä pikkuliejukanaa, joka on ollut lähes 2 kk kateissa. Ei löytynyt nytkään, mutta tanskalainen Jim Christensen oli kuitenkin vain pari päivää sitten nähnyt paikalla pikaisesti liejukanalajin eli ehkä pikkuliejukana on sittenkin vielä alueella.

SAHARANVARPUSKIURUJA NÄIMME SEKÄ SALILLA ETTÄ SAO NICOLAULLA

SAHARANVARPUSKIURUJA NÄIMME SEKÄ SALILLA ETTÄ SAO NICOLAULLA

Kuljetus hotelliltamme lentokentälle oli puolen päivän aikaan ja lentomme Helsinkiin lähti lähes 3 tuntia myöhässä klo 17.45. Matkalla oli taas välilasku ja tankkaus Gran Canarialla. Hesan-Vantaan lentoasemalle saavuttiin pitkäperjantain (29.3.) puolella vasta klo 06.15 Suomen aikaa. Lentokentältä ajoin aamulla Nummelle Outin kotitalolle, jossa Outi jo odotteli aamukahvin kanssa. Pieni kierros päivällä lähipelloilla tuotti n. 60 metsähanhea ja 14 laulujoutsenta, Suomessa kevät on edistynyt. Illansuussa jatkoin Turkuun, hieno lintumatka umpeutui..

Epilogi

Kap Verden saaret ovat maantieteellisesti Afrikkaa, mutta eläin-, eliö- ja kasvitieteellisesti ne luetaan WP (Western Palearctic) -alueeseen. Tästä syystä alue kiinnostaa myös WP-bongareita, joihin mekin enemmän tai vähemmän kukin kuulumme. Itselleni tärkeämpiä ovat olleet WP:llä kuvaamani lajit kuin itse lajimäärä. Kap Verdellä erityisen kiinnostavia ovat useat endeemiset lintulajit. Pitkän suunnittelun jälkeen saatiin tämä matka aikaiseksi ja matka onnistuikin mainiosti. Helpoin tapa mennä Kap Verdelle on matkustaa lomalennoilla, joita tätä nykyä tehdään vain Sal’in saarelle. Toinen vaihtoehto on reittilennoilla Lissabonin kautta, jolloin voi mennä suoraan vaikka Santiagon saarelle. Endeemien lajien kannalta Santiago ja Sao Nicolausta tehtävä meriretki ovat keskeisen tärkeitä. Niinpä nämä sisältyivät meidänkin matkaohjelmaan. Olisimme halunneet käydä myös Sao Vicentellä ja Santo Antaolla, mutta aikataulu ja kulkuyhteydet (= niiden vähyys) estivät nämä 2 viikon reissulla.

Liikkuminen saarten välillä osoittautui hankalaksi. Etukäteen varasimme Toi Darmandon avustuksella BestFly-lentoyhtiön lennot väleille Sal-Santiago, Santiago-Sao Nicolau ja Sao Nicolau-Sal, kaikissa yksi välilasku. Näistä varatuista ja etukäteen maksetuista lennoista loppujen lopuksi toteutui vain ensimmäinen, kaikki muut peruttiin. Sao Nicolaulle pääsimme valtiollisen lentoyhtiön (TICV) koneella ja pois Sao Nicolaulta ainoastaan laivalla (joka sekin käy siellä vain kerran viikossa). BestFlyn toiminta (=toimimattomuus) aiheuttaa saarilla valtavasti hankaluuksia ja mm. valtiollinen TICV lentoyhtiö kieltäytyi ottamasta BestFlyn asiakkaita koneisiinsa, koska BestFly ei kuulemma maksa korvauksia. Tämä johti siihen, että TICV:n koneet ovat loppuunmyytyjä eikä vapaita paikkoja lähipäiviin tahdo millään löytyä. Jokin selvyys tilanteeseen on varmaankin tulossa, näin ei paikallistenkaan elämä voi jatkua.

Meillä oli kaikilla saarilla opas/kontaktihenkilö, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Sal’illa hyvä kontaktihenkilö on Uwe Thom, joka liki päivittäin seuraa saareen linnustoa ja raportoi havaintoja mm. facebook-sivustolla ”Birdlife of the island of Sal and Cape Verde”. Haluttaessa Uwe vie myös saaren parhaille lintupaikoille, kuten meillä ekana retkipäivänä. Santiagolla jo vuosia kontaktihenkilönä on toiminut itävaltalainen Herbert Bödendorfer, joka on pitkään asunut talvikaudet Santiagolla ja vetää edelleen retkiä mm. Senegalissa. Herbert on hiljalleen luopumassa Santiagon toimistaan ja niinpä meilläkin oppaana oli Herbertin kouluttama erinomainen paikallinen opas Andriu (Andreio gilson de Barros, andreio021188@gmail.com). Andriu tiesi tarkkaan lintupaikat ja oppaan mukana liikkumalla vältimme autonvuokraushommat. Sao Nicolaulla tärkeä yhdyshenkilö on Toi Darmanda (toilopescv@gmail.com, puh. 00238 994 51 46, also WA). Toi järjestää mm. Rason venekuljetukset, majoitukset ja maakuljetukset Sao Nicolaulla, aivan erinomainen joka asian organisaattori.

Totesimme, että pari viikkoa on tarpeellinen aika endeemien lajin löytämiseen, varsinkin nyt kun saarten väliset yhteydet ovat hankalia. Lintumielessä myös Sao Vicente (Mindelo) ja Santo Antao olisivat mielenkiintoisia, mutta meille aika ei sallinut niissä käymistä. Tällä kierroksella kokonaislajimäärämme oli 71 lajia, joista reippaasti toistakymmentä lajia oli meille kaikille uusia WP-tuttavuuksia. Itse näin 14 uutta lajia ja sain 10 uudesta WP-lajista jonkinlaisia kuvia. Kiitos retkikavereilleni mainiosta seurasta sekä kaikista hyvistä löydöistä ja kiitos Uwelle, Herbertille, Andriulle ja Toi’lle erinomaisesta yhteistyöstä!

AURINGONLASKU SAO NICOLAUN MAJAPAIKASTA

AURINGONLASKU SAO NICOLAUN MAJAPAIKASTA

Matkan kuvia löytyy ISOMPINA tiedostoina ’Uusimmat ulkomailta’-kansiosta eli täältä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/Uusimmat+ulkomailta++-+Latest+abroad/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta, Matkaraportit | Kommentit pois päältä artikkelissa Linturetkeilyä Kap Verdellä

Mantereelle

Torstaina 7.3.2024 oli jälleen sumupäivä. Aamulla oli hetken kirkkaampaa, mutta näkyvyys putosi pian alle 500 m metriin koko loppupäiväksi. Heikkoa luoteistuulta 3-5 m/s ja pakkasta oli 2-3 astetta. Lyhyt staiji aamulla (ei liikettä merellä) ja kierrettiin koko saari Enskäriä lukuun ottamatta. Havaintoja kertyi niukasti, mainittavia olivat 4 lapasotkaa, tylli itärannalla, kulorastas, 14 kiurua, 4 punarintaa, peukaloinen ja koiras pajusirkku.

KEVÄÄN EKA PAJUSIRKKU

KEVÄÄN EKA PAJUSIRKKU (Kuva: Outi Sarjakoski)

Perjantaina 8.3.2024 sumuinen/utuinen keli jatkui, pilvistä ja vähäistä lumisadetta koko päivä. Heikkoa (3-5 m/s) pohjoistuulta, joka kääntyi myöhemmin itään. Pakkasta oli 3-4 astetta. Lyhyt staiji aamulla ja kierrettiin saaren itäosat, kyläalue ja saunalahti. Nähtiin mm. 2 lapasotkaa, 3 tukkakoskeloa, harmaahaikara, 2 sepelkyyhkyä, 7 uuttukyyhkyä, 9 kottaraista ja 7 naakkaa.

ISOKOSKELOITA ON TALVEN AIKANA OLLUT MELKO NIUKASTI

ISOKOSKELOITA ON TALVEN AIKANA OLLUT MELKO NIUKASTI

Saunalahden ryteiköstä lähti lehtokurppa ja itärannalla oli edelleen tylli. Pikkulinnuista mainittavia olivat 13 kiurua, 4 punarintaa, peukaloinen ja Patteriniemellä naaraspukuinen mustaleppälintu.

ITÄRANNAN TYLLI TAITAA EDELLEEN OLLA SUOMEN AINOA TÄNÄ KEVÄÄNÄ

ITÄRANNAN TYLLI TAITAA EDELLEEN OLLA SUOMEN AINOA TÄNÄ KEVÄÄNÄ

Lauantaina 9.3.2024 oli aamulla lähtö Turkuun piakkoin alkavan matkan takia. Sää oli edelleen pilvinen, heikkoa koillistuulta ja pakkasta oli 3 astetta. Fladanilla lenteli harmaahaikara. Aika ennen laivan lähtöä kului osaksi ennalta sovituissa Suomen majakkaseuran kuvauksissa ja haastatteluissa. Laivamatkalla ei tehty mainittavia havaintoja,  matkustajiakin oli niukasti (lisäksemme Utöstä 1 ja Jurmosta 2).

TALVISET URPIAISET OVAT JO PÄÄOSIN LÄHTENEET

TALVISET URPIAISET OVAT JO PÄÄOSIN LÄHTENEET

Uusimmat kuvat isompina täällä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Mantereelle

Korkeapaine hillitsee muuttoa

Maanantaina 4.3.2024 oli sumupäivä. Näkyvyys oli alle 200 m aina klo 17 saakka, jolloin yhtäkkiä selkeni. Pakkasta oli 1 aste ja itäkoillista tuulta 6 m/s. Sumussa kompattiin saaren itäosaa, kyläaluetta  ja Enskäriä ja nähtiin mm. laulujoutsen, 2 merihanhea, 4 lapasotkaa, edelleen allihaahka (nyt kuvattavissa rantakivillä), sepelkyyhky, 3 töyhtöhyyppää, 2 lehtokurppaa ja itärannalla tylli.

ALLIHAAHKA TUKKASOTKAN SEURASSA KYLÄN RANNASSA

ALLIHAAHKA TUKKASOTKAN SEURASSA KYLÄN RANNASSA. KUVIEN PERUSTEELLA TÄMÄ NAARASPUKUINEN STELLERI LIENEE 2kv KOIRAS.

Muita olivat mm. 35 mustarastasta, jo 11 punarintaa, 7 kiurua, peukaloinen, kevään eka pajusirkku ja 2 naaraspukuista mustaleppälintua, toinen Kesnäsin rannalla ja toinen kylän rannassa. Elisabet ja Pekka Topp lähtivät päivällä mantereelle.

EILEN ILLALLA OLI UTÖSSÄKIN KOMEAT REVONTULET

EILEN ILLALLA OLI UTÖSSÄKIN KOMEAT REVONTULET

Tiistaina 5.3.2024 oli vaihteeksi aurinkoinen päivä, vain aamulla tunti-pari oli pilviä. Lämpöä oli 2 astetta ja itäkoillista tuulta 7-8 m/s. Staijia runsas tunti aamulla ja kierrettiin koko saari Enskäriä lukuun ottamatta. Linnut ovat selvästi vähentyneet – kirkas, kylmä yö ja vastatuuli hiljensivät muuton ja saarikin tyhjeni yöllä aika lailla linnuista, mm Fladanin vesilinnut ovat huomattavasti vähentyneet. Allihaahkaa ei nyt löytynyt.

TUKKASOTKIA ON TALVEHTINUT YLI 200 UTÖN FLADANILLA

TUKKASOTKIA ON TALVEHTINUT YLI 200 UTÖN FLADANILLA

Nähtiin tänään mm. 4 merihanhea, pilkkasiipi, 2 haahkaa, 5 lapasotkaa ja Hamnskärin luodoilla 11 merisirriä. Saaresta löytyi mm. lehtokurppa, töyhtöhyyppä, sepelkyyhky, 11 kiurua, 4 punarintaa ja koiras pajusirkku itärannalta.

PUNARINTOJEN KEVÄTMUUTTO ON JO KÄYNNISSÄ

PUNARINTOJEN KEVÄTMUUTTO ON JO KÄYNNISSÄ

Keskiviikkona 6.3.2024 jatkui korkeapaine: aurinkoa, heikkoa (1-5 m/s) itätuulta ja lämpöä 1 aste, yöllä pakkasta. Mukava ulkoiluilma, mutta muuttoa ei juuri lainkaan. Staijia tunti luotsiasemalla ja kierrettiin koko saari Enskäriä lukuun ottamatta. Havaittiin mm. 4 haahkaa, pilkkasiipi, 4 lapasotkaa, 12 riskilää (1 jp) ja jälleen allihaahka Fladanilla pienessä sotkaparvessa. Saaressa nähtiin myös tylli itärannalla, uuttukyyhky, 6 kottaraista, 6 kiurua, 3 punarintaa, peukaloinen, 2 kuusitiaista (vaellukselta palaavia?) sekä naaraspukuinen mustaleppälintu luotsiasemalla. Merikotkia alkaa kerääntyä hyljeluodoille, nyt näkyi 18 yksilöä.

TÄNÄÄN NÄKYI PARI KUUSITIAISTA, HARVINAINEN TÄÄLLÄ KEVÄÄLLÄ

TÄNÄÄN NÄKYI PARI KUUSITIAISTA, HARVINAINEN TÄÄLLÄ KEVÄÄLLÄ

KELTASIRKKUJA NÄKEE UTÖSSÄ VAIN MUUTTOAIKOINA, SILLOINKIN NIUKASTI (Kuva: Outi Sarjakoski)

KELTASIRKKUJA NÄKEE UTÖSSÄ VAIN MUUTTOAIKOINA, SILLOINKIN NIUKASTI (Kuva: Outi Sarjakoski)

Uusimmat kuvat isompina nähtävissä täällä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Korkeapaine hillitsee muuttoa

Aikaisia kevätmuuttajia – tylli ja mustaleppälinnut

Keskiviikkona 28.2.2024 oli taas aika palata Utöhön mantereen kierroksen (Turku-Nummi-Lauttasaari-Turku) ja parien synttärijuhlien jälkeen. Myös yli 10 kk kestänyt kaupunkiasunnon putkiremppa vihdoin valmistui. Aamulla ajeltiin Nauvoon, sää oli pilvinen, lämpötila -2 ja +1 välillä ja etelälounaista tuulta oli 6-7 m/s. Kahvien jälkeen siirryttiin laivalle johon tuli vain runsas kymmenen matkustajaa, mukana mm. Lundenin Jokke myös tulossa Utöhön. Matkalla nähtiin mm. koiras uivelo, 8 tukkakoskeloa, riskilä ja muutama merikotka. Perille saavuttiin klo 15.20 ja ennen pimeää ehdittiin nähdä mm. kevään eka harmaahaikara, koiras punasotka ja n. 15 lapasotkaa. Teivosen Mika lähti mantereelle.

MERIKOTKIA NÄKEE HARVOIN LEHTIPUISSA

MERIKOTKIA NÄKEE HARVOIN LEHTIPUISSA

Karkauspäivänä 29.2.2024 oli pilvipoutaa, lounaistuulta 7-10 m/s ja lämpöä 2 astetta. Staijia pari tuntia ja kierrettiin koko saari. Merellä ja rannoilla nähtiin mm. laulujoutsen, alli, 16 lapasotkaa, edelleen koiras punasotka ja naaras allihaahka, pilkkasiipi, tukkakoskelo, 4 haahkaa, ruokki, 2 riskilää ja Bådanilla 8 merisirriä. Nähtiin myös mm. 3 harmaahaikaraa, nuori kanahaukka, 5 sepelkyyhkyä, 2 töyhtöhyyppää ja itärannalla paikallinen tylli – hieno helmikuinen havis! Muita mainittavia olivat kulorastas, 8 kiurua, kottarainen, 2 punarintaa, pikkuvarpunen ja 4 naakkaa. Saareen saapui lintureissulle Pekka Topp vaimonsa Elisabethin kanssa. Näin helmikuun viimeisenä päivänä alkuvuoden lajimäärä saaressa on jo 64.

HELMIKUINEN TYLLI!

HELMIKUINEN TYLLI!

Perjantaina 1.3.2024 oli aluksi aurinkoista, myöhemmin pilvistä ja utuista. Lämpöä oli 2 astetta ja kaakkoistuulta 9-11 m/s. Staijia runsas tunti, mutta merellä oli täysin hiljaista. Saarta kierrettiin, meillä tosin osa päivästä kului käymässä olleen remppamiehen Kalle Mäkelän kanssa. Tänään nähtiin mm. 4 merihanhea, naaras uivelo, 9 lapasotkaa, edelleen koiras punasotka ja naaras allihaahka, edelleen tylli itärannalla, töyhtöhyyppä, 4 sepelkyyhkyä, 30 mustarastasta, kulorastas, 2 kottaraista sekä pikkulintuja mm. 2 punarintaa, peukaloinen, pikkuvarpunen, pulmunen ja 13 kiurua. Illalla saareen saapui Arkipelagia-seuran kymmenkunta retkeläistä, lintuväkeä joukossa oli ainakin Veli-Pekka Rautiainen.

PUNASOTKA ON OLLUT JO YLI KUUKAUDEN FLADANILLA

PUNASOTKA ON OLLUT JO YLI KUUKAUDEN FLADANILLA

Lauantaina 2.3.2024 oli pilvistä, lämpöä 1 aste ja itäkaakkoista tuulta 10-11 m/s. Staijia pari tuntia luotsiasemalla ja koko saari kierrettiin. Merellä ja Utön rannoilla nähtiin mm. 2 laulujoutsenta, 8 merihanhea, haahka, pilkkasiipi, 5 allia, uivelo, 13 lapasotkaa, ruokki ja edelleen naaras allihaahka. Muita olivat mm. harmaahaikara, sepelkyyhky, 2 uuttukyyhkyä, lehtokurppa, 11 töyhtöhyyppää ja Bådanilla ainakin 32 merisirriä. Pikkulinnuista mainittavia olivat 3 kulorastasta, 2 kottaraista, 13 kiurua, pulmunen, jo 4 punarintaa (muutto alkanut) ja kylän rannassa hyörineet 3 mustaleppälintua,  +2kv koiras ja 2 naaraspukuista. Aikaisia ovat nekin! Iltapäivällä pidettiin Arkipelagiaväen kanssa vajaan tunnin sessio luotsiasemalla ja Kalle Mäkelä lähti aamulaivalla mantereelle.

MUSTALEPPÄLINNUTKIN ILMAANTUIVAT ENNÄTYSVARHAIN (ylempi kuva: Outi Sarjakoski)

MUSTALEPPÄLINNUTKIN ILMAANTUIVAT ENNÄTYSVARHAIN (alempi kuva: Outi Sarjakoski)

mustaleppälintu_05_Korppoo_03_24

Sunnuntaina 3.3.2024 oli vaihteeksi auringonpaistetta koko päivä,  itätuulta 7-8 m/s ja lämpöä 2 astetta. Staijattiin noin 3 tuntia ja koko saari taas kierrettiin. Linturintamalla oli nyt vähän hiljaisempaa, korkeapaine ja itätuuli eivät oikein suosi muuttoa. Nähtiin mm. 4 merihanhea, 4 haahkaa, 4 tukkakoskeloa, pilkkasiipi, 3 riskilää, 12 lapasotkaa ja Fladanilla edelleen naaras allihaahka. Punasotka taitaa olla jatkanut matkaansa kun ei ole enää pariin päivään näkynyt. Muita havaintoja olivat mm. 2 lehtokurppaa, tylli (nyt majakan edustalla, varmaankin uusi yksilö), 8 töyhtöhyyppää, 2 uuttukyyhkyä ja sepelkyyhky. Lisäksi nähtiin 2 kulorastasta, n. 30 mustarastasta, 6 kottaraista, 13 kiurua, pulmunen, 5 punarintaa ja 2 mustaleppälintua – koiras eilisellä paikalla ja naaraspukuinen Kesnäsin rantakivillä. Lundenin Jokke ja Arkipelagian retkiporukka lähtivät päivällä mantereelle.

HARMAAHAIKARA JA PILKKASIIPI OSUIVAT SAMAAN KUVAAN (Kuva: Outi Sarjakoski)

HARMAAHAIKARA JA PILKKASIIPI OSUIVAT SAMAAN KUVAAN (Kuva: Outi Sarjakoski)

Uusimmat kuvat isompina tiedostoina täällä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Aikaisia kevätmuuttajia – tylli ja mustaleppälinnut

Kiurut ja merihanhet saapuivat

Torstaina 15.2.2024 oli jälleen sateista, vesi- ja tihkusadetta puoleen päivään saakka ja sen jälkeen loppupäivä sankkaa sumua. Lämpöä oli 1 aste ja eteläkakkoista tuulta 5-6 m/s. Staiji jäi väliin kun ei nähty merelle, mutta saarta kierrettiin. Havaittiin mm. 4 laulujoutsenta, 18 lapasotkaa, pilkkasiipi, 5 uiveloa ja edelleen naaras allihaahka, nyt Pattskärin salmessa. Merisirrejä nähtiin vain yksi, peukaloisia 4, kottaraisia 5 ja keväälle uusina muuttolintuina 5 merihanhea laskeutuneena Pattskärillä.

LAPASOTKIA ON MUKAVASTI KAIKISSA VARIAATIOISSA

LAPASOTKIA ON MUKAVASTI KAIKISSA VARIAATIOISSA

Perjantaina 16.2.2024 saapui lounaasta voimakas matalapaine vesisateineen. Sade alkoi klo 08.45 ja jatkui yöhön saakka. Eteläkaakkoista tuulta oli enimmillään 14 m/s ja lämpötila vaihteli +1 ja +3 välillä. Retkeily jäi aika vähälle, mainittavia havaintoja olivat mm. 3 laulujoutsenta, 9 lapasotkaa, pilkkasiipi, 4 uiveloa (2k,2n) ja naaras harmaasorsa, nyt itärannalla. Lisäksi nähtiin mm. varpushaukka, 47 kalalokkia (muuttavia), 3 merisirriä, peukaloinen ja 3 kottaraista.

KOTTARAISET OVAT SAAPUNEET

KOTTARAISET OVAT SAAPUNEET

Lauantaina 17.2.2024 sade loppui aamuyöllä, mutta aamupäivällä saatiin vielä muutama lumikuuro. Loppupäivä oli kaunis ja osin aurinkoinenkin, lämpöä +0 astetta. Puuskainen tuuli oli tänään luoteesta 10-14 m/s. Staijia luotsiasemalla lähes 3 tuntia ja saari kierrettiin Kesnäsiä lukuun ottamatta. Vesilintuja oli taas aika monipuolisesti, mm. 150 tukkasotkaa, 24 lapasotkaa, jälleen jonkin aikaa kateissa ollut koiras punasotka, alli, mustalintu, pilkkasiipi, 2 riskilää, 70 telkkää, 5 uiveloa, 2 tukkakoskeloa ja 45 isokoskeloa.

PUNASOTKA LÖYTYI TAAS

PUNASOTKA LÖYTYI TAAS

Merisirrejä nähtiin 8, kottaraisia 10 ja keväälle uutena lajina 9 kiurua, pääosa itäniityllä paikallisena. Lisäksi nähtiin mm. peukaloinen, punarinta ja pikkuvarpunen. Lintukevät hiljalleen etenee.

KIURUT SAAPUIVAT ODOTETTUUN AIKAAN

KIURUT SAAPUIVAT ODOTETTUUN AIKAAN

Sunnuntaina 18.2.2024 oli kaunis ja aurinkoinen päivä, lämpöä – 1 ja +1 välillä. Luoteistuulta oli aamulla 7 m/s, heikkeni päivän mittaan ja kääntyi iltapäivällä lounaaseen. Staijia 2 tuntia luotsiasemalla ja koko saaren komppaus. Merellä nähtiin mm. 3 laulujoutsenta, 139 allia, pilkkasiipi, 2 tukkakoskeloa, 2 uiveloa, 11 lapasotkaa, edelleen koiras punasotka, ruokki, 11 riskilää (kaikki vielä tp) ja pienen tauon jälkeen jälleen naaras allihaahka, nyt kaakkoisrannalla telkkäparvessa. Luodoilla oli yhteensä 51 merisirriä ja merikotkia päivysti 7. Saaressa havaittiin mm. varpushaukka, 6 kottaraista, 3 käpytikkaa, peippo, 2 peukaloista, punarinta, pikkuvarpunen, kuusitiainen ja 5 kiurua. Itäniityn reunalla lenteli kevään eka kulorastas. Illalla näkyi vielä huuhkaja Kobbanilla. Mukava lintupäivä hyvässä kelissä.

UIVELOITA ON OLLUT JOKA PÄIVÄ

UIVELOITA ON OLLUT JOKA PÄIVÄ

KOIRAS ALLI POSEERASI FLADANILLA

KOIRAS ALLI POSEERASI FLADANILLA

Maanantaina 19.2.2024 oli aika lähteä käymään mantereella. Aamulla klo 9 alkoi lumisade, eteläkaakkoinen tuuli puhalsi 6-7 m/s ja lämpöä oli +1 aste. Staijia tunti aamulla ja kierrettiin ennen laivan lähtöä (klo 13.30) saaren itäosat ja kyläalue. Nähtiin mm. 5 laulujoutsenta, 2 lapasotkaa, edelleen naaras harmaasorsa (nyt saunalahdella) ja myös edelleen kaakkoisrannan telkkäparvessa naaras allihaahka. Saaressa havaittiin myös mm. 7 kiurua, 8 kottaraista, punarinta, 2 peukaloista, kuusitiainen ja itäniityllä edelleen eilinen kulorastas. Laivamatkalla Bokullan loiston luona oli 2 merisirriä. Aspön jälkeen ennen Pärnäisiä oli aika paljon jäätä. Myös Järvisen Mikko ja Anu tulivat mantereelle.

LAULUJOUTSENIA ON TALVEHTINUT UTÖSSÄ TAVANOMAISTA USEAMPIA

LAULUJOUTSENIA ON TALVEHTINUT UTÖSSÄ TAVANOMAISTA USEAMPIA

Uusimmat kuvat isompina löytyvät täältä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Kiurut ja merihanhet saapuivat

Mukavia talvilajeja ja muuton alkua

Maanantaina 12.2.2024 itätuuli jatkui entistä kovempana, 12-15 m/s. Taivas oli pilvessä ja pakkasta oli 4-6 astetta. Tuulen takia aikas kylmää… Lyhyt staiji aamulla luotsiasemalla ja likimain koko saari kierrettiin. Havaintoja olivat mm. 2 laulujoutsenta, 2 pilkkasiipeä, 4 lapasotkaa, 3 koiras uiveloa, 55 merisirriä (38 Finnskär, 17 Gråharun), ampuhaukka itäniityllä ja koulun lahdella edelleen koskikara. Marko Virkki lähti päivällä mantereelle ja Järvisen Mikko saapui saareen. Päivällä saaressa piipahti myös Öhmanin Ossi, joka ehti pikaisesti laivan pysähdyksen aikana bongata koskikaran saaripinnaksi.

MERISIRREJÄ ON EDELLEEN PÄIVITTÄIN VAIKKA RANNAT OVAT LAAJALTI JÄÄSSÄ

MERISIRREJÄ ON EDELLEEN PÄIVITTÄIN VAIKKA RANNAT OVAT LAAJALTI JÄÄSSÄ

Tiistaina 13.2.2024 jatkui ikävä keli – itätuulta 14-17 m/s (puuskat yli 20) ja pääosa päivästä räntä/lumi-sadetta ja jäätävää vesisadetta. Pakkasta oli enää 1 aste. Päivällä oli jonkin aikaa satamatta ja kierrettiin vähän saarta, mutta itäosa ja Kesnäs jäivät käymättä. Nähtiin mm. 2 laulujoutsenta, 2 pilkkasiipeä, 75 tukkasotkaa, 9 lapasotkaa, 115 telkkää, 4 uiveloa (uusia 2 naarasta) ja saunalahdella naaras harmaasorsa edelleen. Merisirrejä nähtiin 7, mutta koskikaraa ei enää tänään löytynyt.

MUUTAMA PILKKASIIPI TALVEHTII SAAREN RANNOILLA

MUUTAMA PILKKASIIPI TALVEHTII SAAREN RANNOILLA (Kuva: Outi Sarjakoski)

Keskiviikkona 14.2.2024 sää muuttui mukavammaksi ja heti tuli lisää lintujakin! Taivas oli pilvessä ja iltapäivällä saatiin muutama räntäkuuro, lämpötila vaihteli -1 ja +1 välillä ja aamun 7 m/s länsituuli tyyntyi kokonaan päivän mittaan. Stajia aamulla runsas tunti majakalla ja kierrettiin koko saari Kesnäsiä lukuun ottamatta. Nähtiin mm. 3 laulujoutsenta, 32 allia, 3 pilkkasiipeä, 8 tukkakoskeloa, 3 uiveloa, 93 tukkasotkaa, 6 lapasotkaa, vp ruokki, tp riskilä ja edelleen naaras harmaasorsa. Päivän laji oli Mikon itärannan ulkopuolelta telkkäparvesta löytämä naaras allihaahka, josta jokunen dokumenttikuvakin saatiin. Edellisestä stelleristä onkin aikaa jo kolme vuotta, laji on kovaa vauhtia harvinaistunut. Merisirrejä oli tänään eri puolilla yhteensä 30. Saaressa nähtiin myös mm. tilhi, peräti 9 kottaraista (muutto alkanut!), 3 käpytikkaa, 3 peippoa, 4 talvehtivaa peukaloista ja tundraurpiainen. Mukava helmikuinen lintupäivä! Outi lähti iltapäivällä mantereelle sukulaisten syntymäpäiville.

DOKUMENTTIKUVA ITÄRANNAN ALLIHAAHKASTA

DOKUMENTTIKUVA ITÄRANNAN ALLIHAAHKASTA

Uusimmat kuvat isompina nähtävillä täällä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Mukavia talvilajeja ja muuton alkua

Jää saartaa kohta Utötäkin

Torstaina 8.2.2024 lähdettiin vihdoin Outin kanssa takaisin Utöhön. Ajeltiin aamupäivällä Nauvoon kahville ja m/s Utölle tuli vajaa parikymmentä matkustajaa, ei lintuväkeä. Napakan pakkasen (-15 astetta) seurauksena meri oli pitkälti jäässä, vasta Aspön ja Jurmon puolivälissä alkoi avovesi. Tuuli oli koillisesta 6 m/s. Matkalla näkyi mm. Jurmossa 9 allia ja Gråharunilla yksinäinen merisirri. Perillä oltiin klo 17.45, kotona kaikki ok ja Utössä pakkasta -6 astetta.

MERIKOTKIA ON NYT KOHTALAISEN RUNSAASTI

MERIKOTKIA ON NYT KOHTALAISEN RUNSAASTI

Perjantaina 9.2.2024 oli puolipilvistä, iltapäivällä pyrytti lumikuuroja, ja pakkasta oli -6 astetta. Itäkoillinen tuuli puhalsi 8-10 m/s eli ihan vilpoisaa oli ulkona. Aamulla puolen tunnin staiji luotsiasemalla ja kierrettiin koko saari Kesnäsiä lukuun ottamatta. Havainnot kertyivät lähinnä vesialueilta – satamalahti oli puoliksi jäässä, mutta muualla vedet vielä auki. Saariston mentyä osaksi jäähän, Utöhön alkaa kertyä lisää vesilintuja ja nähtiin mm. 5 laulujoutsenta, 28 merimetsoa, tp riskilä, 2 pilkkasiipeä, 27 isokoskeloa, 135 telkkää, koiras uivelo, 30 tukkasotkaa, peräti 42 lapasotkaa ja edelleen koiras punasotka.

LAPASOTKIA ON TÄNÄ TALVENA OLLUT KIITETTÄVÄN MONTA

LAPASOTKIA ON TÄNÄ TALVENA OLLUT KIITETTÄVÄN MONTA

Sinisorsia oli toistasataa ja merisirrejä näkyi lähiluodoilla tänään 17, itäranta oli jäätynyt ja tyhjä. Illalla saareen saapui Marko Virkki lintureissulle.

PARI PILKKASIIPEÄ ON JÄÄNYT TALVEHTIMAAN UTÖHÖN

PARI PILKKASIIPEÄ ON JÄÄNYT TALVEHTIMAAN UTÖHÖN

Lauantaina 10.2.2024 jatkui kylmä (aamulla -8, myöhemmin -5 astetta) itätuuli, voimaa tänään 10-12 m/s. Päivä oli pääosin pilvinen. Staijia aamulla tunti ja kierrettiin koko saari. Mainittavia olivat mm. 2 laulujoutsenta, 2 pilkkasiipeä, 3 allia, koiras uivelo, 12 lapasotkaa, koiras punasotka edelleen ja eteläkärjen ympärillä noin 35 merisirriä. Merikotkia näkyi 3, käpytikkoja 1. Päivän laji oli Markon koulun lahdelta löytämä koskikara, joka viihtyi paikalla koko päivän ahkerasti ruokaillen. Päästiin mukavasti myös kuvaamaan tätä ulkomerellä harvalukuista vierasta.

KOSKIKARA ON AINA MUKAVA YLLÄTYS

KOSKIKARA ON AINA MUKAVA YLLÄTYS

Sunnuntaina 11.2.2024 sama säätyyppi jatkui: itätuulta 9-10 m/s, puolipilvistä ja pakkasta aamulla -9, iltapäivällä -5 astetta. Staijia taas vajaa tunti aamulla ja kierrettiin koko saari. Nähtiin mm. 4 laulujoutsenta, 2 pilkkasiipeä, 4 lapasotkaa, edelleen koiras punasotka, koiras uivelo ja eteläniemen rannalla naaras harmaasorsa sinisorsan kanssa. Varmaankin sama, joka nähtiin jo tammikuun lopulla. Merisirrejä oli tänään 34 ja koskikara viipyi edelleen koko päivän koulun lahdella. Aamulla kylällä lensi 3 kottaraista, mistä lie tulleet.. Pakkanen lisää jääpeitettä, Fladan on jo lähes kokonaan jäässä ja laajoja jäälauttoja ajelehti jo ulkomeren puolellakin.

HARMAASORSA TÄNÄÄN SINISORSAN KAVERINA

HARMAASORSA TÄNÄÄN SINISORSAN KAVERINA

JOSKUS KOSKIKARA NÄINKIN AVOMEREN ÄÄRELLÄ (Kuva: Outi Sarjakoski)

JOSKUS KOSKIKARA ON NÄINKIN AVOMEREN ÄÄRELLÄ (Kuva: Outi Sarjakoski)

Uusimmat kuvat isompina tiedostoina täällä:
https://jtenovuo.1g.fi/kuvat/UUSIMMAT+-+LATEST+PHOTOS/

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Jää saartaa kohta Utötäkin

Talvista kaupunkielämää

Kuun vaihde ja helmikuun alku meni taas Turussa, meidän putkiremppa ei vieläkään tullut kokonaan valmiiksi (mm. kylppärin suihkuseinät puuttuvat). Kohta tulee 10 kk täyteen remppa-aikaa.. Ruissalossa käytiin kävelyllä 28.1., muuten ulkoilua kaupungissa ja Outi oli välillä Hesassa ja Nummella. Taidemuseossa käytiin katsomassa Sanni Sepon ja Ritva Kovalaisen hieno metsänäyttely. Liukkaat jäiset kelit tekivät ulkoilusta haastavaa.

RUISSALOSSA NÄHTIIN MM KUVAN VARPUSPÖLLÖ SEKÄ PÄHKINÄNAKKELI

RUISSALOSSA NÄHTIIN MM KUVAN VARPUSPÖLLÖ SEKÄ PÄHKINÄNAKKELI

LASKEVA KUU MIKAELINKIRKON TORNIN TAKANA, KUVAN OTIN PARVEKKEELTAMME

LASKEVA KUU MIKAELINKIRKON TORNIN TAKANA, KUVAN OTIN PARVEKKEELTAMME

Kategoriat: Ajankohtaista linturetkiltä, digikuvia luonnosta | Kommentit pois päältä artikkelissa Talvista kaupunkielämää