Torstaina 3.12.2015 lähdimme illansuussa Outin kanssa ajelemaan kohti Helsingin lentoasemaa ja sieltä edelleen huomenna aamulennolla kohti etelää. Matkalla pysähdyimme syömään uusittuun Lahnajärven kahvilaravintolaan ja täytyy sanoa, että ruoka oli kyllä aikamoinen pettymys. Yötä oltiin tutussa Glo-hotellissa lentoaseman tiloissa, illalla juotiin tietysti kuohuviinilasilliset lomamatkan merkeissä.
Perjantaiaamuna 4.12.2015 lomalentomme lähti puoli tuntia myöhässä, n. klo 08.30, kohti Lanzarotea. Lento kesti 6,5 tuntia mutta sujui ihan mukavasti, tosi hyvää palvelua saatiin. Arricifen kentälle laskeuduttiin klo 12.45 paikallista aikaa ja varaamamme vuokra-auto (Opel Corsa) saatiin juohevasti käyttöön. Ajettiin rantatietä pohjoiseen Arrietan pikkukylään Lanzaroten koillisrannalle – olimme täältä varanneet itsellemme El Centollo-nimisen apartementon El Mar y Tu’n kolmen asunnon lomakompleksista aivan rantaviivan vieressä. Ympärillä oli pieni kylä, jossa ei ollut yhtään kerrostaloa mutta mukavasti pikku (kala)ravintoloita ja kahviloita, supermercadokin löytyi helposti. Englantia ei oikein kylällä puhuttu eli pääsin hiukan treenaamaan vähäistä espanjantaitoanikin…
LOMA-ASUNTOMME ARRIETASSA
Iltapäiväkävely kylällä ja rannassa tuotti havaintoina mm. 7 pensasvarpusta, silkkihaikaran, 3 pikkukuovia, 4 rantasipiä, karikukon, muutaman turkinkyyhkyn sekä kymmenkunta etelänharmaalokkia. Erinomaisen maittava illallinen syötiin viereisessä ravintolassa.
SILKKIHAIKARA KUVATTUNA ASUNTOMME TERASSILTA
Lauantaina 5.12.2015 oli ensimmäinen täysi retkipäivä ja sää oli suosiollinen: aurinkoista, ajoittain pientä pilviverhoa, lämpöä 23 astetta ja heikkoa itätuulta. Aamiaisen jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Teguisen kaupunkia, tarkoituksena koluta El Jablen aroaluetta mm. lännenkaulustrappien toivossa. Matkalla pysähdyttiin Teseguiten kylän länsireunalla, jossa nähtiin mm. 2 harjalintua, muutama kanariankirvinen, 4 pikkukiurua, 3 etelänisolepinkäistä ja vähän yllättäen jo täällä lennossa 3 lännenkaulustrappia. Jatkettiin matkaa kohti El Jablea, jossa käännyttiin Caleta de Famaran tieltä ei ensimmäistä vaan toista hiekkatietä länteen. Pyörittiin pari tuntia El Jablen alueella ja päädyttiin länsipuolelle Muniquen ja Soon pikkukyliin.
ETELÄNISOLEPINKÄISET OVAT ALALAJIA KOENIGI
Nähtiin mm. päivän neljäs lännenkaulustrappi, 10 lehmähaikaraa, 8 aavikkotulkkua, 2 pikkupensaskerttua, kanariankirvisiä, n. 25 pikkukiurua, 2 tuulihaukkaa, 2 etelänisolepinkäistä, korppeja, harjalintu ja hienosti Muniquen kylän itäreunalla n. 30 paksujalan parvi! Kuviakin syntyi… Soosta ajettiin kävelylle ja päiväkahville merenrantaan Playa de Famaralle, josta jatkettiin iltapäivällä Teguisen kautta Hariaan, muutaman pikku pysähdyksen kera. Tällä osuudella nähtiin mm. harjalintu, tuulihaukka, korppeja, 3 pensasvarpusta ja etelänisolepinkäinen. Hariasta matkattiin takaisin Arrietaan, jossa majapaikkamme kattoterassilta nähtiin vielä tylli, pikkukuovi, karikukko, 2 riuttatiiraa ja nuori suula. Päivästä tuli selvästi parempi lintu- ja kuvauspäivä kuin odotimme, niinpä ruoka ja viinikin oli illallisella taas leppoisan maittavaa.
PAKSUJALKOJA OLI YLLÄTTÄVÄN MONTA
Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 oli puolipilvistä, lämpöä 23 astetta ja heikkoa itätuulta. Aamukahvia juodessamme rantaa pitkin lensi 2 ruostesorsaa ja rannalla ruokaili 4 karikukkoa. Lähdimme päivän retkelle kohti etelää, pääkohteena Salinas de Janubion suola-altaat. Ajeltiin hiljalleen saaren keskiosien kautta kaunista LZ-30 tietä, Teguisen ja Yaizan ohittaen, ja saavuttiin altaille klo 9.30 aikoihin. Pari tuntia kierreltiin rantoja, muita orneja ei näkynyt, mutta sunnuntain takia turisteja ja koiranulkoiluttajia alkoi hiljalleen tulla paikalle. Toisaalta työmiehiä ja –koneita ei nyt viikonloppuna ollut. Auton parkkeerasimme luoteiskulman parkkipaikalle ja siitä oli helppo kävellen kierrellä lintupaikat.
SUOLA-ALTAIDEN LOUNAISNURKKA OLI HYVÄ KUVAUSPAIKKA
Nähtiin mm. 8 ruostesorsaa, 3 naurulokkia, 17 mustakaulauikkua ja kahlaajia 25 pitkäjalkaa, avosetti, 5 mustajalkatylliä, pikkukuovi, 3 tylliä, 3 tundrakurmitsaa, 10 karikukkoa, 3 punajalkavikloa, 3 valkovikloa, 6 rantasipiä ja 15 pulmussirriä. Paikalla on silloin tällöin ollut jenkkikahlaajiakin, nyt ei ollut. Kuvia saatiin taas ihan mukavasti. Suola-altailta jatkettiin El Golfoon laavakivikenttien poikki, ihasteltiin vähän Atlantin maisemia ja ajettiin päiväkahville Yaizan keskustaan. Paluumatka Arrietaan tehtiin samaa reittiä kuin aamulla paitsi että El Jablessa koluttiin eka hiekkatie edestakaisin. Ei trappeja mutta näkyi mm. harjalintu, 4 tuulihaukkaa, 4 etelänisolepinkäistä ja n. 45 pikkukiurua. Illallinen maistui taas hyvältä.
AVOSETTEJA OLI VAIN YKSI…
…PITKÄJALKOJA ENEMMÄNKIN
Maanantaina 7.12.2015 oli puolipilvistä ja itätuuli oli voimistunut n. 10 m/s. Lämmintä oli kuitenkin edelleen 21 astetta. Päivän pääkohde oli Costa Teguisen golfkenttä lähellä Tahichea. Aamupalan jälkeen ajeltiin paikalle, ajomatkaa n. 30 minuuttia. Tätä golfkenttää pidetään koko Kanarian ehkä varmimpana paikkana löytää kalliopyitä. Golfalueelle emme yrittäneetkään päästä vaan jätimme auton sisäänkäynnin luo parkkialueelle ja lähdimme komppailemaan sisääntuloväylän molemmin puolin olevia kivikkoisia rinteitä. Eikä paikka pettänyt – kalliopyitä löytyi kaikkiaan 13 yksilöä ja jokunen kuvakin saatiin tästä aika vaikeasti kuvattavasta lajista (josta meillä oli aiemmin vain yksi lentokuva..).
KALLIOPYY GOLFKENTÄN TUNTUMASSA
Alueelta löytyi myös mm. paksujalka, 4 pikkupensaskerttua, 5 lehmähaikaraa, 2 tuulihaukkaa, 6 pensasvarpusta ja muutama kanariankirvinen. Seuraava kohteemme oli Los Cocoteros, joka oli puolestaan pettymys – suola-altaat olivat kaikki lähes kuivia eikä kahlaajia ollut siksi paikalla. Nähtiin kuitenkin mm. 9 aavikkotulkkua, haarapääsky, tuulihaukka ja korppi. Päiväkahvilla käytiin Arrietan hiekkarannan rantaravintolassa ja iltapäivä vietettiin nähtävyyksien parissa Jameos del Agua’ssa. Paikan on suunnitellut Lanzaroten kuuluisuus, César Manrique, ja vetonaulana ovat maanalaiset isot luolat, joissa pidetään mm. konsertteja. Nauttiessamme lasillista valkoviiniä kuvasimme samalla luolassa vierailevia kesyjä pensasvarpusia, joita oli vajaa kymmenkunta. Ilta kului taas mukavasti pikkukylämme hyvän ruokaravintolatarjonnan parissa.
LEHMÄHAIKARA OLI YLEINEN JA MUUTAMAT NYPPIVÄT JOTAIN LAMPAIDEN SELÄSTÄ
Tiistaina 8.12.2015 oli puolipilvistä ja lämmintä 21 astetta mutta tosi kova itätuuli, joka rauhoittui illaksi. Aamiaisen jälkeen lähdimme vielä uudelleen El Jablen alueelle kaulustrappikuvien toivossa. Ja nyt natsasi! Eka hiekkatien varrelta löytyi 3 lännenkaulustrappia, joista kahta ehdimme lyhyen hetken kuvata ennen kuin ne pelästyivät ylilentävää ruskosuohaukkaa ja lähtivät lentoon. Ehdin saada varmaan aika harvinaisenkin kuvan kun kaulustrappi napsii pensaasta keltaisia kukkia suuhunsa… Äksöniä!
LÄNNENKAULUSTRAPPI SYÖ KELTAISIA KUKKIA
Muita lintuja alueella olivat 2 tuulihaukkaa, n. 80 pikkukiurua, etelänisolepinkäinen, 2 harjalintua ja 4 korppia. Kiersimme myös pari muuta hiekkatietä, mm. Muniqueen menevän mutta uutta ei enää löytynyt. Seuraavaksi siirryttiin Teguiseen, jossa tutustuttiin kaupungin vanhaan keskustaan ja kirkkoon – hieno paikka. Teguisesta matka jatkui Hariaan, jossa kävimme opaskirjojen neuvomalla alueella kaupungin eteläpuolella hakemassa kanarianhemppoja ja afrikansinitiaisia mutta ehkä paikalle osuneen kovan tuulen takia linnut pysyivät piilossa. Tuulihaukka sentään lenteli. Hariassa juotiin päiväkahvit ja seuraavaksi ajettiin pohjoiskärkeä kohti tehden eka pysähdyksen Guinaten miradorilla, josta avautuivat mahtavat maisemat La Graciosan saarelle. Petolintuja ei jyrkänteillä näkynyt mutta miradorilla oli vähän yllättäen naaras mustaleppälintu retkilajiksi.
RETKEN AINOA MULELI
Loppuiltapäivä kului pohjoiskärjessä, Mirador del Riossa, jossa ihasteltiin näköaloja ja juotiin iltapäiväkaffet. Väkeä tässä turistipaikassa kävi paljon, lintuja sen sijaan nähtiin vain muutama kanariankirvinen ja etelänharmaalokkeja. Illaksi ajettiin Arrietaan ja tänään syötiin vaihteeksi italialaisessa ravintolassa runsas illallinen.
VUOKRA-AUTOMME EL JABLEN ALUEELLA, KORKEAMPI MAAVARA OLISI PAREMPI…
Keskiviikkona 9.12.2015 oli kaunis päivä – lämpöä 25 astetta, pilvetöntä ja heikkoa itätuulta. Aamupalan jälkeen lähdettiin taas liikkeelle, ensimmäisenä kohteena Barranco del Tabayesco eli nousu Arrietan läheltä päällystettyä tietä kohti Hariaa, Tabayescon kylän läpi. Kohdelajit löytyivät varsin helposti – afrikansinitiaisia oli ainakin 6 yksilöä viimeisessä isossa mutkassa ennen Harian tien risteystä ja kanarianhemppoja nähtiin 11 yksilöä, useimmat n. 100 metriä ennen Harian tielle tuloa. Lisäksi havaittiin 2 kalliopyytä, 3 tuulihaukkaa ja tietysti muutama kanariankirvinen.
AFRIKANSINITIAINEN ON VARSIN TUMMA JA KONTRASTIKAS
Pistäydyttiin uudelleen Guinaten miradorilla, ei vieläkään arabihaukkaa, mainita voinee vain hempon ja pari korppia. Uutena kohteena ajettiin pohjoisrannalle Orzolan viehättävään pikkukaupunkiin, jossa nautittiin päiväkahvit ja vietettiin aikaa hiekkarannalla kaupungin länsipuolella. Lintuja nähtiin mm. 3 silkkihaikaraa, 2 tuulihaukkaa, 2 etelänisolepinkäistä, 2 pikkupensaskerttua, 2 rantasipiä, 3 pikkukuovia ja 2 västäräkkiä. Iltapäivällä jatkettiin etelään kohti Arrietaa mutta matkalla tarkistettiin vielä Punta Mujaresin ranta, jossa näkyi mm. 2 rantasipiä, 2 tylliä ja pikkukuovi. Illalla syötiin taas leppoisa illallinen.
OUTIN OTTAMA KUVA PIKKUPENSASKERTUSTA
Torstaina 10.12.2015 oli jälleen kaunis päivä – pääosin aurinkoista, kohtalaista itätuulta ja lämpöä 22 astetta. Arrietassa nähtiin aamupalan jälkeen 8 karikukkoa, pikkukuovi ja retken eka harmaahaikara. Ajettiin toisen kerran vielä Los Cocoterosiin, jossa ainoa kahlaaja oli rantasipi. Muita havaintoja olivat mm. riuttatiira, 2 tuulihaukkaa, 3 etelänisolepinkäistä ja 6 hemppoa. Seuraavaksi vietettiin pari tuntia tutustuen César Manriquen (1919-1992) elämään ja kotiin Fúndacio Manriquessa lähellä Tachitea. Hieno paikka! Nautittiin päiväkahvit kauniissa auringonpaisteessa.
LANZAROTE EI OLISI NÄIN HIENO ILMAN CESAR MANRIQUETA
Iltapäiväksi ajettiin Caleta de Famaran rannalle, jossa tehtiin muutaman kilometrin kävely hienolla hiekkarannalla surffareiden seassa. Paluumatkalla ajettiin vielä El Jablen poikki hiekkatietä Muniquesta alkaen ja nähtiin mm. kivitasku, 10 aavikkotulkkua, 2 hemppoa ja 5 pikkukiurua – nyt ei trappeja. Arrietaan palattiin Harian kautta Tabayescon tietä, josta mainittavimmat havainnot olivat 3 kalliopyytä, kanarianhemppo ja retken eka tiltaltti. Illallinen maistui!
FAMARAN HIEKKARANTA ON SUOSITTU JA HIENO
Perjantaina 11.12.2015 oli aika lähteä takaisin Suomeen. Aamupalan ja pakkaamisen jälkeen ajeltiin vuokra-autollamme Arricifen lentokentälle ja lento Suomeen lähti n. 45 minuuttia myöhässä klo 13.50. Matka sinällään taittui mukavasti, hyvää palvelua jälleen (lomalentoyhtiö JetTime). Hesaan saavuttiin klo 22, tavarat mukaan ja ajo hieman plusvoittoisessa kelissä Turkuun, jonne saavuimme klo 00.30.
AAVIKKOTULKKUJA NÄIMME USEITA KERTOJA
Epilogi.
Ennakko-odotukseni Lanzaroten lintumaailmasta eivät olleet kovin korkealla. Olin tutustunut Tony Clarken jo klassiseen opaskirjaan ”A birdwatching guide to the Canary Islands” (edelleen hyvä myös paikan päällä!) sekä lukenut monia Lanzaroten lintumatkaraportteja ja todennut että tuskin mitään ihmeempää näkyy parin Fuerteventuran matkan jälkeen. Fuertea sentään pidetään linnustollisesti ehkä monipuolisimpana Kanarian saarista. Tavallaan olettamukseni olikin totta: uusia lajeja ei löytynyt mutta lintumaailma yllätti silti positiivisesti. Näin muuttoajan ulkopuolella näimme 42 lajia (kaikki Kanarian saarethan ovat vaatimattomia lajistoltaan) mutta silti joka päiväksi riitti ihan hienosti katsottavaa ja kuvattavaa. Mahdollisista lajeista näkemättä jäivät vain aavikkojuoksija ja arabihaukka, jotka onneksi (kuvineenkin) olivat tuttuja jo muualta.
PIKKUKIURU ON YKSI SAAREN TYYPPILAJEISTA, TÄSSÄ OUTIN KUVAAMANA
Lanzaroten suuri etu on saaren pienuus ja rauhallisuus. Asuinpaikkamme Arrieta saaren koillisrannalla oli retkiä ajatellen erinomainen, Costa Teguise Arricifen pohjoispuolella voisi myös olla hyvä. Lintukohteet ovat niin lähellä, että kaikissa ehtii hyvin piipahtaa useamman kerran viikon aikana ja lintujen kuvaaminen osoittautui kohtuullisen tuottoisaksi. Ainoa ns. lintualue, jossa emme vierailleet oli Playa Blancan alue eteläkärjessä. Mielenkiintoisia kuvauskohteita ovat mm. lännenkaulustrappi, paksujalka, pitkäjalka, ruostesorsa, aavikkotulkku, etelänisolepinkäinen, pikkupensaskerttu, afrikansinitiainen, kanarianhemppo ja kalliopyy – sekä aavikkojuoksija, jos vaan löytyy…
PENSASVARPUSET OVAT PAIKOIN KESYJÄ
Arrietan pikkukylä, jossa asuimme meren rannalla, oli, pieni ja rauhallinen, palvelut erinomaisia ja majapaikkammekin (El Mar y tú) tosi hyvä (80e/vrk). Oli mukava olla vaihteeksi kodinomaisessa majoituksessa hotellien sijaan. Ravintolat ja bensa olivat suomalaisittain kovinkin edullisia ja lähistöllä oli visuaalisesti upeita luontokohteita ja nähtävyyksiä. Loma tuntui lomalta, tänne voisi tulla uudelleenkin..
Retken parhaat lintukuvat löytyvät täältä
RUOSTESORSA SALINAS DE JANUBIOSSA
